Kotimaa Maahanmuutto Politiikka Uutiset

Katujengirikollisuuden torjunta vaatii yhteistyötä ja tiedonvaihtoa

Kuvituskuva: kuvakaappaus Youtube.

Sisäministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin tilannekuvaa katujengirikollisuudesta ja pohdittiin, mitä tehokas puuttuminen rikollisverkostojen toimintaan vaatii.

Miten nuoria houkutellaan rikollisverkostoihin ja miten sitä voi torjua? Miten rikollisella toiminnalla saatavaan rahaan ja muuhun hyötyyn voidaan tehokkaimmin puuttua? Miten viranomaisten yhteistyötä voidaan tehostaa?

Tutkimushankkeessa ”Katujengirikollisuuden nykytila, torjunta ja rikoshyödyn poisottaminen” haastateltiin poliisihallinnon asiantuntijoita jengirikostorjunnan nykytilasta ja hyvistä toimintamalleista. Lisäksi analysoitiin viranomaismateriaalia, tutkimuskirjallisuutta ja julkista keskustelua. Tuloksilla kehitetään tietojohtoista toimintaa ja viranomaisyhteistyötä.

Nuorten kytkeytyminen huolestuttavaa

Haastateltavat kuvailivat, että katujengi-ilmiö on muuttuva ja moniulotteinen: ryhmät ovat verkostomaisia ja samaan aikaan paikallisia ja kansainvälisiä.

Yksi huolestuttavista havainnoista hankkeessa oli nuorten kytkeytyminen rikollisverkostoihin: alle 15-vuotiaiden houkutellaan rikolliseen toimintaan usein rahan, statuksen ja yhteisöllisyyden lupauksilla.

– Ilmiön torjunnassa tullaankin kysymyksiin viranomaisten yhteistyöstä ja tietojen luovuttamisen sääntelystä esimerkiksi lastensuojelun kanssa, sanoo hankkeen tutkijana toiminut Kimmo Kuukasjärvi Poliisiammattikorkeakoulusta.

Haaste yhteiskunnalle

Tutkimus vahvisti jo tunnettua havaintoa siitä, että rikollisuuden tehokas torjunta vaatii yhteistyötä ja tiedonvaihtoa viranomaisten välillä. Se puolestaan edellyttää yksiselitteisempää sääntelyä, hyvää tiedonhallintaa ja esimerkiksi poliisin osalta tiedonsaantioikeuksia. Läpileikkaavaa ennalta estävää toimintaa tarvitaan.

– Kyse on laajasti siitä, miten rikolliset verkostot hankkivat resursseja ja miten nämä resurssit vaikuttavat yhteiskunnassa turvallisuuteen, luottamukseen ja viranomaisten toimintakykyyn. Esimerkiksi Ruotsissa rikollisverkostot ovat jo onnistuneet luomaan vaihtoehtoisia vallan rakenteita, ja vaikutukset näkyvät erittäin laajasti yhteiskunnassa, Kuukasjärvi kuvailee.

Sisäministeriön, Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun hanke toteutettiin osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

Katujengirikollisuuden nykytila, torjunta ja rikoshyödyn poisottaminen -hankkeen projektisivut

Tilaa
Ilmoita
0 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit