Asiantuntijoiden mukaan Eurooppa tarvitsee nopeasti uusia välineitä hallita muuttoliikettä ja väestörakenteen muutosta.
”Me olemme vanhojen ja vauraiden ihmisten maanosa, joka on vastakkain nuorten, nälkäisten ja päämäärätietoisten ihmisten maanosan kanssa — kunnianhimoisten ihmisten.”
Eurooppalaiset ovat ajautumassa demografiseen romahdukseen, ja nykyiset maahanmuuton hallinnan välineet pettävät kaikilla tasoilla, arvioi Mathias Corvinus Collegiumin Eurooppa-tutkimuskeskuksen johtaja Rodrigo Ballester. Hän esitti näkemyksensä Ordo Iuris -instituutin järjestämässä tilaisuudessa Varsovassa, jossa poliitikot, asiantuntijat ja päätöksentekijät kokoontuivat keskustelemaan uudesta raportista “Taking Back Control from Brussels. The Renationalization of the EU Migration and Asylum Policies (suom. “Vallan palauttaminen Brysselistä. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kansallisen päätösvallan palauttaminen”).
”Eurooppalaisina me teemme demografista itsemurhaa. Olemme vanhojen ja rikkaiden ihmisten maanosa, joka kohtaa nuorten, nälkäisten ja päättäväisten ihmisten maanosan — kunnianhimoisten ihmisten. Silti yritämme yhä hallita muuttoliikettä välineillä, jotka ovat auttamattoman vanhentuneita, peräisin vuosisadan takaisista sopimuksista. Ne ovat menettäneet merkityksensä. Käytännössä puhun Geneven sopimuksesta. Se on ’pyhä lehmä’, josta meidän pitäisi luopua”, Ballester sanoi.
Raportti, josta Kansalainen on aiemmin uutisoinut, esittää 18 keinoa, joilla Eurooppa voisi palauttaa päätäntävaltaa maahanmuuttopolitiikassa. Ballester korosti, että toimia tarvitaan nopeasti.
Useat puhujat tarkastelivat Euroopan maahanmuuttotilannetta eri näkökulmista, muun muassa vertaamalla maita, jotka suhtautuvat maahanmuuttoon eri tavoin — kuten Puola ja Saksa.
Varsovan ja Bremenin kehityspolut
Puolalainen professori ja entinen europarlamentaarikko Zdzisław Krasnodębski vertasi Varsovan kehitystä Saksan Bremeniin, jossa hän oli asunut ja työskennellyt pitkään.
”Miten on mahdollista, että tällainen prosessi — joka on tuhoisa — sai yhteiskunnilta tukea vuosien ajan? Tunnen kaksi kaupunkia hyvin. Toinen oli suuri ja köyhä, ja ihmiset muuttivat sieltä pois. Se oli Varsova. Varsova oli myös valkoinen, jos näin voi sanoa. Toinen kaupunki (Bremen) oli vauras, keskiluokkainen ja niin ikään valkoinen. Vuonna 2025 toinen niistä on lähes raunio. Se oli aikanaan vauras keskisuuri kaupunki. Samaan aikaan tämä suuri kaupunki, jossa nyt olemme, on noussut Euroopan vauraimpien joukkoon”, hän kuvasi.
Krasnodębski korosti Varsovan taloudellista nousua ja sitä, että kaupunki on säilyttänyt väestörakenteensa muuttumattomampana kuin monet Länsi-Euroopan kaupungit. Bremenissä taas rikosepäillyistä 73 prosenttia on ulkomaalaisia, ja kaupungin poliittinen johto on myöntänyt, että laajamittainen maahanmuutto on lisännyt paineita asumisessa ja turvallisuudessa.
Kaikki ei kuitenkaan ole ongelmatonta Puolassakaan.
Puolan entinen Eurooppa-ministeri ja europarlamentaarikko Jacek Saryusz-Wolski, joka toimii presidentti Nawrockin EU-asioiden neuvonantajana, varoitti kehityksestä.
”Länsi-Euroopassa maahanmuuttajataustaiset yhteisöt muodostavat usein yli 10 tai jopa yli 20 prosenttia väestöstä. Täällä (Puolassa) tilanne ei ole vielä sama, mutta avoimien rajojen politiikan riski on olemassa. Silloin päädymme viiveellä samaan tilanteeseen”, hän totesi.
EU:n toimivallan rajat maahanmuutossa
Saryusz-Wolski painotti, että EU pyrkii kasvattamaan valtaansa maahanmuuttopolitiikassa tavalla, joka ei perustu unionin toimivaltuuksiin.
”Maahanmuuttopolitiikka ei kuulu EU:n yksinomaiseen tai jaettuun toimivaltaan. Se on kolmannen tason yhteistyöaluetta, jossa EU voi tukea, rohkaista ja neuvoa jäsenmaita, mutta ei säätää lakeja. Tästä kumpuaa tämä suuri vallanotto”, hän sanoi.
Unkarilainen analyytikko Róbert Gönczi nosti esiin Espanjan suunnitelmat laillistaa satojatuhansia paperittomia maahanmuuttajia.
”Näemme parhaillaan valtavan muuttoliikeaallon, jonka kanssa Eurooppa kamppailee. Emme saa unohtaa, että olemme kaikki osa Euroopan unionia — se koskee meitä kaikkia ja me kaikki kannamme seuraukset”, hän totesi.
Rekisteröimättömien maahanmuuttajien haaste
Gönczi huomautti myös rekisteröimättömien maahanmuuttajien suuresta määrästä.
”Euroopassa on miljoonia ihmisiä, joita emme pysty jäljittämään. Emme tiedä, missä he ovat, mitä he tekevät, mistä he ovat tulleet tai miten tilanteeseen pitäisi puuttua. Tämä kuormittaa EU:n järjestelmiä ja on yksi syy talouskriisiin”, hän sanoi.
Laillisen ja laittoman maahanmuuton vaikutukset
Puolan parlamentin varapuhemies Krzysztof Bosak muistutti, että myös laillinen maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi.
”Keskustelu laillisesta maahanmuutosta — sen määrästä, säännöistä ja kriteereistä — on vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi. Länsi-Euroopan muutos oli pitkälti seurausta laajamittaisesta laillisesta maahanmuutosta, ja vasta sen jälkeen — tai rinnalla — alkoi laiton maahanmuutto”, hän totesi.
Bosak kritisoi myös EU:n vaihtelevaa suhtautumista jäsenmaiden rajavalvontaan.
”Huomatkaa, että hyvin harvoja Puolan rajavartioston päätöksiä — oli vallassa sitten Laki ja oikeus tai nykyinen hallitus — on kyseenalaistettu EU:ssa. Mutta en väitä, etteikö niin voisi tapahtua milloin tahansa. Se riippuu siitä, mihin suuntaan Brysselin tai Luxemburgin ’Sauronin silmä’ kääntyy ja mitä se päättää tarkastella”, hän sanoi.
Raportti ehdottaa vallan palauttamista jäsenmaille
Raportti “Vallan palauttaminen Brysselistä” tarkastelee, miten jäsenmaat voisivat vahvistaa omaa päätösvaltaansa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa ilman uusia EU-sopimuksia. Sen mukaan keskeiset toimivallat rajaturvallisuudessa, turvallisuudessa ja ulkomaalaisten maahantulossa kuuluvat yhä jäsenmaille, ja rajoitukset johtuvat enemmän tulkinnasta kuin lainsäädännöstä.
Julkaisu arvioi kriittisesti EU:n uutta maahanmuuttopakettia ja varoittaa, että se voi lisätä muuttoliikettä ja johtaa pakollisiin siirtoihin jäsenmaiden välillä. Raportti esittää myös konkreettisia oikeudellisia keinoja, joilla maat voivat vahvistaa omaa maahanmuuttopolitiikkaansa nykyisen EU- ja kansainvälisen oikeuden puitteissa.
