Euroopan tiedotusvälineiden vapautta koskeva säädös tuli viime viikon lopulla täysimääräisesti voimaan. Tämä tarkoittaa, että koko asetus on pantava täytäntöön kaikissa 27 jäsenvaltiossa.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui lain voimaantuloa perjantaina X:ssä. ”Vapaa ja riippumaton lehdistö on demokratiamme peruspilari. Haluamme parantaa sen suojelua Euroopan tiedotusvälineiden vapautta koskevalla säädöksellä. Näin toimittajat voivat jatkaa tärkeää työtään turvallisesti ja ilman häiriöitä tai pelottelua.”
EU kehuu itseään siitä, että tällä asetuksella on tarkoitus vahvistaa lähteiden ja journalismin suojaa. Esimerkiksi 4 artiklassa todetaan, että toimittajia ei saa painostaa paljastamaan lähteitään vakoiluohjelmien tai pidätysten avulla. EU sallii kuitenkin myös poikkeuksia tähän kieltoon: siinä todetaan, että pidätykset, seuraamukset tai toimittajien salakuuntelu on sallittua, jos ”siitä säädetään unionin tai kansallisessa lainsäädännössä” ja jos se ”on yksittäistapauksissa perusteltua yleisen edun kannalta pakottavasta syystä ja […] oikeasuhteista”.
”Rasismi ja muukalaisviha” riittävät pidätyksen syyksi
Näihin tarkoituksiin voidaan käyttää myös ”tunkeilevia valvontaohjelmia”. EU:n asetus sallii valvontaohjelmistojen käytön tutkittaessa tiettyjä rikoksia, joista voidaan jäsenvaltiossa määrätä vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistus. EU:n pidätysmääräystä koskevan säännöksen mukaan tällaisia rikoksia ovat terrorismin tai ihmiskaupan lisäksi ”rasismi ja muukalaisviha”.
Lisäksi on ”laadittava kansalliset luettelot, joihin merkitään tiedotusvälineiden omistajat ja osoitteet”, kuten 6 artiklassa todetaan. Disinformaation käsittelyä koskevia säännöksiä on useita. Esimerkiksi todetaan, että ”maailmanlaajuiset verkkoalustat” toimivat ”portteina mediasisältöön” – liiketoimintamalleilla, jotka ”pyrkivät estämään pääsyn mediapalveluihin ja vahvistamaan polarisoivaa sisältöä ja disinformaatiota”.
EU:n mukaan on mediatoimittajia, jotka levittävät järjestelmällisesti ”väärää tietoa” ja käyttävät hyväksi sisämarkkinoiden vapautta.
EU:n direktiivissä suositellaankin kansallisten sääntelyviranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä.
EU:n viranomaisen suositellaan tapaavan kerran vuodessa internet-alustoja, mediapalvelujen, kuten sanomalehtien tai yleisradiotoiminnan, edustajia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä muun muassa disinformaation torjuntaa koskevien aloitteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi Euroopan mediapalvelujen lautakunnan (European Media Services Board) toimesta, joka ottaisi hoitaakseen audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisen sääntelyryhmän (ERGA) tehtävät.
Asetuksella pyritään myös vahvistamaan julkisen palvelun tiedotusvälineiden asemaa. Asetuksen 5 artiklassa säädetään, että julkisen palvelun mediaorganisaatioiden toimitusjohtajat olisi nimitettävä ”läpinäkyvien, avointen, tehokkaiden ja syrjimättömien menettelyjen perusteella”. Rahoituksen osalta todetaan, että olisi varmistettava, että lähetystoiminnan harjoittajilla on ”riittävät, kestävät ja ennakoitavat taloudelliset resurssit”.
Euroopan unioni pyrkii tiedotusvälineiden vapautta koskevan säädöksen ja muiden keinojen, kuten mediapalvelujen lautakunnan, avulla puuttumaan havaittuun disinformaatioon ja asettamaan journalismia koskevia normeja. ”Luotettavia tiedotusvälineitä” on edistettävä. Sääntelyviranomaisten rajatylittävää työtä on vahvistettava. Journalismin vahvistamiseksi esitetyt toimet saattavat rajoittaa sitä entisestään.
Lähde: Apollo
Ylellä toimittelijoiden armeija suhtautuu alati halveksivasti kantaväkeen kuuluvia kohtaan, toiminta jatkunut vuodesta 2015. Pidätetään.