Maahanmuutto ei ainoastaan muuta väestörakennetta – se muuttaa myös koko asuntomarkkinoiden logiikan. Kun kantaväestö pakenee monikulttuurisuutta, hinnat nousevat siellä, missä homogeenisuus vielä houkuttelee.
Tuore tanskalainen tutkimus paljastaa, että maahanmuutolla on merkittävä ja mitattavissa oleva vaikutus asuntomarkkinoihin. Kun maahanmuutto lisääntyy, vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat – erityisesti alueilla, joilla kantaväestö on enemmistönä. Ilmiö vahvistaa jo pitkään havaitun trendin: kantaväestö muuttaa pois monikulttuurisilta alueilta, ja samalla hinnat kohoavat kantaväestön asuttamilla alueilla.
Tutkimus, jonka ovat laatineet Anna Piil Damm, Ahmad Hassani, Anil Kumar ja Juan Carlos Parra-Alvarez, perustuu laajoihin rekisteriaineistoihin Tanskasta vuosilta 1999–2016. He onnistuivat eristämään maahanmuuton vaikutuksen asuntojen hintoihin ja väestön liikkeisiin käyttämällä satunnaista pakolaisten sijoittelua eri puolille maata.
Maahanmuutto nostaa hintoja – ei vain korrelaatiota, vaan syy-seuraussuhde
Tutkijat osoittavat, että yhden prosenttiyksikön kasvu maahanmuutossa nostaa asuntojen hintoja noin 11 prosenttia ja vuokria noin 6 prosenttia viiden vuoden sisällä. Vaikutus ei rajoitu alueisiin, joille maahanmuuttajat asettuvat, vaan ulottuu myös lähialueille, joissa kantaväestö hakee turvaa ja homogeenisempää ympäristöä.
Tätä ilmiötä kutsutaan usein ”valkopaoksi” (white flight) tai alueelliseksi lajitteluksi: kantaväestö siirtyy pois monikulttuurisilta alueilta, mikä lisää painetta ja nostaa hintoja kantaväestön asuttamilla seuduilla.
Tutkijat itse pidättäytyvät poliittisista johtopäätöksistä, mutta toteavat, että maahanmuutto muuttaa koko asuntomarkkinoiden dynamiikkaa. Kysyntä kasvaa, tarjonta ei ehdi mukaan – ja seurauksena on hintojen nousu erityisesti homogeenisilla alueilla.
Asuntotarjonta ei pysy perässä – seurauksena hintojen nousu
Tanskassa – kuten muissakin Pohjoismaissa – asuntotarjonta reagoi hitaasti kasvavaan kysyntään. Kun uusia kotitalouksia syntyy nopeasti, markkinat ylikuumentuvat. Tutkijat korostavat, että kyse ei ole pelkästä tilastollisesta yhteydestä, vaan maahanmuutto itsessään toimii rakenteellisena moottorina hintojen nousulle.
Yllättävin havainto on, että suurimmat hinnannousut tapahtuvat alueilla, joissa maahanmuuttoa ei vielä ole. Kun kantaväestö pyrkii pois monikulttuurisilta alueilta, kysyntä kasvaa naapurustoissa, joissa asuu lähes yksinomaan kantaväestöä. Näitä alueita pidetään turvallisempina ja koulutustasoltaan korkeampina, mikä lisää niiden vetovoimaa.
Suomessakin havaittavissa vastaavaa kehitystä – kantaväestö hakeutuu homogeenisemmille alueille
Vaikka vastaavaa rekisteritutkimusta ei ole Suomessa julkaistu, useat tilastolliset ja paikalliset havainnot viittaavat samankaltaiseen ilmiöön. Pääkaupunkiseudulla kantaväestön muutto pois monikulttuurisiksi koetuista lähiöistä on kiihtynyt erityisesti kouluvalintojen ja turvallisuuskokemusten myötä.
Helsingissä alueet kuten Kontula, Jakomäki ja Itäkeskus ovat saaneet julkisuudessa leiman ”maahanmuuttajavaltaisina”, mikä on vaikuttanut kantasuomalaisten muuttokäyttäytymiseen. Samalla alueet kuten Lauttasaari, Munkkiniemi ja Tapanila ovat kasvattaneet suosiotaan homogeenisempina ja koulutustasoltaan korkeampina asuinalueina. Tämä on johtanut asuntojen hintojen nousuun näillä alueilla – ilmiö, joka muistuttaa Tanskassa havaittua ”valkopaon” dynamiikkaa.
Koulujen oppilasrakenteen muutokset vahvistavat kehitystä: kantasuomalaiset vanhemmat siirtävät lapsiaan pois kouluista, joissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus kasvaa. Tämä ei ole pelkästään yksittäisten perheiden ratkaisu, vaan osa laajempaa väestöliikettä, joka muokkaa asuntomarkkinoiden kysyntää ja hintakehitystä.
Turvallisuuskeskustelu ja jengirikollisuuden näkyvyys mediassa ovat myös vaikuttaneet alueiden vetovoimaan. Vaikka maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisuus ei ole ainoa ilmiö, julkinen keskustelu on usein yhdistänyt nämä asiat, mikä on lisännyt kantaväestön halua muuttaa pois tietyiltä alueilta.
Lähteet: Medium-Run Impacts of Immigration on the Housing Market, The National Bureau of Economic Research, Samnytt, Tilastokeskus
