Angela Merkelin muistelmat tarjoavat uuden näkökulman Ukrainan sotaan: jos kaikki olisivat kuunnelleet häntä, Putin olisi ehkä harkinnut kahdesti. Tai ainakin kaasu olisi virrannut pidempään
Entinen Saksan liittokansleri Angela Merkel on pyrkinyt siirtämään vastuuta vuoden 2022 Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan Puolan ja Baltian maiden suuntaan, samalla kun hän yrittää pelastaa poliittista perintöään ja markkinoida uutta kirjaansa.
Unkarissa järjestetyllä kiertueella, jossa hän esitteli vuoden 2024 muistelmateostaan, Merkel antoi haastattelun Partizan-medialle ja esitti vaihtoehtoisen näkökulman Ukrainan sodan taustoihin. Saksalaisen Bild-lehden mukaan Merkel korosti jälleen, että hänen vuonna 2015 neuvottelema Minskin sopimus oli rauhoittanut Donbassin tilannetta ja antanut Ukrainalle aikaa vahvistaa puolustustaan Venäjää vastaan.
Merkelin mukaan hän oli kuitenkin jo vuonna 2021 havainnut, ettei Putin enää suhtautunut sopimukseen vakavasti. Tämän vuoksi hän oli ehdottanut uutta neuvottelupohjaa, jossa EU olisi toiminut aktiivisemmin rauhanvälittäjänä. Hänen mukaansa Puola sekä Baltian maat – Viro, Latvia ja Liettua – vastustivat tätä, koska pelkäsivät EU:n yhteisen Venäjä-politiikan murenevan.
”Neuvottelut eivät koskaan toteutuneet. Sitten jätin virkani, ja pian sen jälkeen Putin aloitti hyökkäyksensä,” Merkel totesi.
Bild kuitenkin huomautti, että Merkelin väite Minskin sopimuksen onnistumisesta sivuuttaa sen, että vuosina 2015–2021 alueella käytiin jatkuvia taisteluita, joissa yli 5 000 ukrainalaista sotilasta sai surmansa tai haavoittui.
Merkelin pyrkimys vierittää vastuuta Puolalle ja Baltialle vaikuttaa myös yritykseltä hämärtää hänen omaa rooliaan sodan ehkäisemisessä. Useat saksalaiset poliitikot, kuten entinen oikeusministeri Marco Buschmann, ovat kritisoineet Merkelin päätöstä jatkaa Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista Krimin laittoman valtauksen jälkeen. Buschmann totesi vuonna 2022, että kyseinen päätös oli Saksan osuus sodan puhkeamiseen.
Merkelin energiapolitiikka, jossa kotimainen vihreä siirtymä yhdistettiin riippuvuuteen venäläisestä kaasusta ja öljystä, sai osakseen kritiikkiä myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilta. Trump varoitti jo vuonna 2018, että Nord Stream 2 tekisi Saksasta Putinin ”panttivangin”. Berliinissä nämä varoitukset kuitenkin sivuutettiin, ja saksalaiset diplomaatit naureskelivat niille YK:ssa.
Merkelin hallituksen ylimielisyys paljastui lopullisesti, kun ennen hyökkäystä laadittu Saksan tiedusteluraportti vuoti julkisuuteen. Raportissa todettiin, että Nord Stream 2:n sertifiointi ei vaarantaisi kaasutoimitusten turvallisuutta Saksassa tai EU:ssa. Tämä arvio osoittautui kohtalokkaaksi virheeksi, kun Venäjä katkaisi toimitukset pian EU:n asettamien pakotteiden jälkeen.
Lähde: Breitbart
