Sekä Ruotsi että Suomi kiristävät vyötä vanhusten kustannuksella, vaikka miljardeja jaetaan ulkomaille ja kansainvälisiin sitoumuksiin. Vaikka hoivakotien arki köyhtyy, niin poliittinen tahtotila ei muutu.
Samaan aikaan kun Ruotsi lähettää valtavia rahasummia ulkomaille kehitysapuna ja sotilaallisena tukena, kiristetään vyötä niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat aikanaan rakentaneet maan hyvinvoinnin. Useissa kunnissa on ryhdytty säästöihin, jotka näkyvät suoraan vanhusten ruokapöydässä: perinteisiä ja laadukkaita raaka-aineita on poistettu listoilta kustannusten leikkaamiseksi.
Sveriges Radion Ekot ja P4 kartoittivat tilannetta, ja tulos on karu. Yli 30 Ruotsin 290 kunnasta on vähentänyt esimerkiksi lohen, perinteisen Bregott-levitteen ja maustettujen jogurttien käyttöä vanhusruokailussa – tuotteita, jotka ovat olleet vuosikymmeniä osa ruotsalaista arkea.
”Ei meillä ole paljon muuta odotettavaa”
Arbogassa muutokset ovat olleet erityisen näkyviä. Sekä sunnuntaipaisti että lohi on poistettu vanhusten ruokalistoilta kokonaan. Trädgårdenin hoivakodissa asuva 84-vuotias Rut Bark kuvaa tilannetta surullisena.
– En halua, että ne vievät kaiken pois. Ei meillä ole paljon muuta odotettavaa, hän sanoo SR:n haastattelussa.
Kyse ei kuitenkaan ole vain ”pienestä luksuksesta”. Primäärivaiheen ravitsemusneuvoja Lisa Thungren, Region Västmanlandista, varoittaa, että tällaiset leikkaukset voivat johtaa vakaviin seurauksiin: aliravitsemus lisääntyy, ja se heikentää vanhusten terveyttä ja elämänlaatua.
Poliittinen johto puolustaa säästöjä
Arbogan kunnan päätöstä puolustaa kristillisdemokraattien Rahaf Ramdo, joka toimii kunnan toisen varapuheenjohtajan tehtävässä. Hänen mukaansa taloudelliset realiteetit pakottavat tekemään epäsuosittuja ratkaisuja.
– Meidän on noudatettava kuntalakia. Budjetin on oltava tasapainossa, ja se vaatii toimia, joista kaikki eivät pidä, Ramdo sanoo SR:lle.
Samaan aikaan miljardit virtaavat ulkomaille
Ruotsin kehitysapu on kasvanut vuosikymmenten aikana valtavasti. Vuonna 1990 Ruotsi käytti kehitysapuun lähes 14 miljardia kruunua, eli noin 1,27 miljardia euroa. Tänä päivänä kehitysapu on noin 45 miljardia kruunua — yli 4 miljardia euroa vuodessa. Nämä rahat voisivat yhtä hyvin jäädä Ruotsiin ja tukea omia kuntia – mutta poliittinen linja on toinen.
Kaikkiaan Ruotsi on jakanut ulkomaille yli 1 191 miljardia kruunua, eli yli 108 miljardia euroa nykyrahassa. Samnyttin toimittaja Kent Ekeroth nosti luvut esiin viime vuoden lopulla julkaisemassaan kolumnissa.
Sota nielee lisää – eikä loppua näy
Myös Ukrainan sodan tukeminen kasvattaa laskua. Ruotsi on sitoutunut Ukrainan tukemiseen lähes 200 miljardia kruunulla, mikä vastaa noin 18,2 miljardia euroa., jotka koostuvat sekä suorasta taloudellisesta avusta että sotilasmateriaalista, joka on myöhemmin korvattava uusilla hankinnoilla.
Tukipaketille ei ole asetettu ylärajaa – eikä aikataulua, jolloin rahavirta lakkaisi.
Suomi samassa kurimuksessa – hyvinvointialueiden säästöt osuvat suoraan ikäihmisiin
Myös Suomessa vanhuspalvelut ovat joutuneet rajujen säästötoimien kohteeksi, kun hyvinvointialueet kamppailevat miljardiluokan alijäämien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore seurantaraportti osoittaa, että henkilöstöä on vähennetty ympärivuorokautisesta hoidosta yli 500 työntekijällä vuoden aikana, ja säästöpaineet näkyvät palvelujen laadussa kautta maan.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hyvinvointialueet ovat pakotettuja käymään läpi kaikki palvelunsa, sillä valtionosuusleikkaukset, kustannusten nousu ja sote-uudistuksen rakenteelliset ongelmat ovat ajaneet alueet talouskriisiin.
Hoivaköyhyys kasvaa – palveluja lopetetaan ja kriteereitä kiristetään
Sosiaalibarometri 2025 maalaa tilanteesta synkän kuvan: säästöt iskevät erityisesti ikäihmisiin. Palveluja on lakkautettu, hoitoon pääsyn kriteereitä kiristetty ja jopa viimesijaisessa tuessa on tehty leikkauksia. Sosten mukaan tämä kehitys lisää hoivaköyhyyttä ja sysää vastuuta omaisille, jotka joutuvat paikkaamaan julkisen sektorin aukkoja.
THL:n laaja raportti vahvistaa saman: talouskuri on leimannut hyvinvointialueiden ensimmäisiä toimintavuosia, ja vaikka palveluja pyritään uudistamaan, säästöpaineet jyräävät kehittämistyön yli.
Miljardialijäämät pakottavat leikkauksiin – mutta ruoka on jälleen helppo kohde
Verkkouutisten selvityksen mukaan hyvinvointialueet tekivät viime vuonna edelleen noin 1,1 miljardin euron alijäämän, vaikka tilanne on hieman parantunut edellisvuodesta. Kun henkilöstöä vähennetään ja palveluja supistetaan, myös ruokahuolto joutuu väistämättä säästölistalle. Useat alueet ovat jo siirtyneet halvempaan ruokatuotantoon, keskittäneet keittiöitä ja korvanneet laadukkaita raaka-aineita edullisemmilla vaihtoehdoilla.
Vaikka yksityiskohtaisia listoja poistetuista ruoka-aineista ei ole julkaistu valtakunnallisesti, kehityssuunta on sama kuin Ruotsissa: vanhusten ruokailu nähdään helpoimpana säästökohteena, vaikka se on yksi heidän hyvinvointinsa kulmakivistä.
Kansallinen ristiriita: säästöjä hoivasta, mutta menot kasvavat muualla
Samaan aikaan kun hyvinvointialueet leikkaavat hoivasta, Suomen julkinen talous käyttää miljardeja muihin kohteisiin – EU-maksuihin, kehitysapuun ja kansainvälisiin sitoumuksiin. Tämä herättää kasvavaa kritiikkiä, sillä hoivapalvelujen heikentyminen osuu kaikkein haavoittuvimpiin.
