Paikalliset eivät halunneet jättimäistä palvelinlatoa takapihalleen – Frankfurtin kupeessa datakeskushanke kaatui poliittiseen ja kansalaisten vastarintaan.
Saksassa kuohuu, kun yhä useampi paikkakunta nousee vastarintaan massiivisia tekoälyn ja pilvipalveluiden datakeskuksia vastaan. Viimeisin esimerkki nähdään Frankfurtin metropolialueen ulkopuolella Groß‑Geraussa, jossa paikalliset päättäjät pysäyttivät Yhdysvalloista rahoitetun, 2,5 miljardin euron arvoisen datakeskushankkeen. Päätös syntyi niukasti, mutta selkeästi: 18–14, Welt-lehden mukaan.
Hankkeen taustalla oli Vantage Data Centersin suunnitelma rakentaa viisi jättimäistä rakennusta, joiden yhteenlaskettu teho olisi ollut 174 megawattia. Vaikka sijoittajat olivat jo ostaneet 14 hehtaarin maa‑alueen, paikalliset eivät halunneet jättiläismäistä “palvelinlatoa” takapihalleen.
Frankfurt on jo äärirajoilla
Frankfurt on Euroopan suurimpia datakeskuskeskittymiä, ja kapasiteetti on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2026 NVIDIA ja Deutsche Telekom avasivat alueelle teollisen tason tekoälypilven, joka hyödyntää yli 10 000 GPU:ta. Markkina on ylittänyt 1,3 gigawatin kapasiteetin ja sen arvioidaan nousevan 2,5 gigawattiin vuoteen 2031 mennessä.
Frankfurt on matkalla ohittamaan Lontoon koko Euroopan suurimpana datakeskusmarkkinana. Samalla paikalliset asukkaat ovat alkaneet kyseenalaistaa, miksi heidän pitäisi maksaa kasvavina sähkölaskuina, vesipulan uhkana ja maisemaa rumentavina betonikolosseina muiden tuottamasta digitaalisesta infrastruktuurista.
Pelkoja, epäilyjä ja esteettistä vastarintaa
Groß‑Geraussa vastustus oli monisyistä. Kaupungissa, jossa asuu hieman yli 20 000 ihmistä, pelättiin viiden massiivisen rakennuksen muuttavan koko kaupunkikuvan. Myös työllisyysvaikutuksiin suhtauduttiin epäillen: datakeskukset työllistävät usein vain muutamia kymmeniä ihmisiä, vaikka investoinnit lasketaan miljardeissa.
Pormestari Jörg Rüddenklau (SPD) ei uskonut, että hanke olisi tuonut merkittäviä verotuloja tai työpaikkoja. Sama ilmiö näkyy muuallakin Saksassa ja maailmalla: datakeskukset vievät valtavasti teollisuusmaata, mutta tuottavat vain vähän pysyviä työpaikkoja.
Baijerissa paikalliset ryhmät ovat jo vuosia kutsuneet datakeskuksia “palvelinladoiksi”, jotka vievät tilaa oikealta teollisuudelta ja kuluttavat valtavia määriä vettä ja sähköä.
Poliittinen voitonhuuto
Päätöksen jälkeen pormestari Rüddenklau korosti, ettei kaupunkia painostettu taipumaan. Hänen puolueensa oli vielä suorasanaisempi: “Kaupunkia ei myydä suurille sijoittajille.”
Myös vihreät juhlivat ratkaisua verkkosivuillaan:
“Heippa vaan datakeskus! – miljardiluokan ‘diili’ kaatui onneksi.”
Puolueen mukaan hanke olisi ollut “ylisuuri ja ekologisesti ongelmallinen”, ja nyt alue voidaan kehittää “sosiaalisesti hyväksyttävällä ja tulevaisuuden kannalta kestävällä tavalla”.
Lisää vastarintaa luvassa
Samaan aikaan muualla Saksassa etenee useita jättihankkeita. Brandenburgin Wustermarkiin suunnitellaan 300 megawatin “Mega Campusta”, joka on jo herättänyt huolta pohjavesien riittävyydestä. Hanau ja muut kaupungit ovat kokeneet järjestäytynyttä naapurustovastarintaa.
Vuoden 2025 tutkimus osoitti, että jotkin datakeskukset kuluttavat kesähelteillä yhtä paljon vettä kuin pienet kaupungit – pelkästään jäähdytykseen.
Saksan uusi energiatehokkuuslaki (EnEfG) kiristää ruuvia entisestään. Vuodesta 2027 alkaen kaikkien datakeskusten on käytettävä 100 % uusiutuvaa energiaa, ja vuodesta 2028 lähtien uusien keskusten on hyödynnettävä vähintään 20 % hukkalämmöstään. Tämä rajaa sopivia sijoituspaikkoja ja nostaa kustannuksia.
Sähköverkot ovat jo äärirajoilla: pelkästään Berliinissä datakeskusten liityntäpyynnöt ovat nousseet lähes 3 gigawattiin – enemmän kuin kaupungin nykyinen kapasiteetti kestää.
Kriitikoiden mukaan datakeskukset ovat välttämättömiä Saksan digitaaliselle tulevaisuudelle. Toiset taas kysyvät, miksi paikallisten pitäisi hyväksyä korkeammat sähkölaskut, vesipula ja maisemaa rumentavat rakennukset, kun tekoäly uhkaa samaan aikaan automatisoida miljoonia työpaikkoja pois.
Entä Suomi – nouseeko täällä samanlaista vastarintaa?
Suomessa datakeskusten määrä kasvaa nopeasti, mutta Saksassa nähtyä avointa kapinaa ei ole vielä syntynyt. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomessa on jo 45 julkisesti ilmoitettua datakeskushanketta, ja investointisuunnitelmien arvo nousee noin 12 miljardiin euroon . Kasvu on ollut niin voimakasta, että Suomea pidetään yhtenä Euroopan houkuttelevimmista datakeskusmaista.
Silti kriittiset äänet ovat voimistuneet. Keskustelua herättävät erityisesti sähköverotuki, joka on laskenut datakeskusten verotuksen lähes nollaan, sekä kysymys siitä, tuovatko keskukset riittävästi pysyviä työpaikkoja suhteessa niiden valtavaan energiankulutukseen? Valtiolla on käynnissä selvityksiä, joissa pohditaan, pitäisikö tukia jatkaa vai suunnata vain korkean lisäarvon hankkeisiin.
Paikallistasolla vastarinta on toistaiseksi ollut hajanaista. Esimerkiksi Kouvolaan nouseva TikTokin datakeskus on herättänyt keskustelua, mutta ei järjestäytynyttä protestiliikettä. Suomessa keskukset sijoittuvat usein harvaan asutuille alueille, mikä vähentää näkyvää vastustusta. Toisaalta hankkeiden määrä kasvaa niin nopeasti, että keskustelu sähkön riittävyydestä ja ympäristövaikutuksista on jo alkanut nousta esiin myös valtakunnanpolitiikassa.
Suomi ei siis vielä ole Saksan tiellä, mutta merkit ovat olemassa. Jos investointiaalto jatkuu ja energiankulutus kasvaa, on täysin mahdollista, että myös suomalaiset alkavat kyseenalaistaa datakeskusten hyötyjä ja vaatia tiukempia ehtoja niiden rakentamiselle.
