Opettajat eri puolilla Ranskaa sanovat tuntevansa itsensä alipalkatuiksi, aliarvostetuiksi ja ylikuormitetuiksi. Samanlaisia varoituksia kriisistä kuuluu nyt luokkahuoneista eri puolilta Eurooppaa.
Koulujen valmistautuessa avautumaan uudelleen eri puolilla Eurooppaa suurelta ranskalaiselta opettajien liitolta saadut uudet luvut paljastavat, että lähes kolme neljäsosaa kyselyyn osallistuneista ranskalaisista opettajista sanoo, ettei valtio enää tunnusta heitä tai kunnioita heitä, eikä suurin osa heistä suosittele uraansa muille.
”Kouluista loppuu voimat”, totesi Se-Unsan pääsihteeri Elisabeth Allain-Moreno esitellessään liiton viimeisimmän vuotuisen barometrin tulokset, jossa haastateltiin noin 40 000 opettajaa, opetusneuvojaa, koulupsykologia ja avustajaa.
Tuloksista kävi ilmi, että yli puolet vastaajista harkitsee ammatin jättämistä, ja lähes 77 prosenttia sanoo, ettei suosittelisi sitä koskaan. Vaikka 91 prosenttia vastaajista sanoo edelleen rakastavansa työtään, lähes 36 prosenttia harkitsee uranvaihtoa julkisella sektorilla ja 26 prosenttia aikoo jättää sen kokonaan.
20minutes kertoi, että alhaiset palkat ovat useimmin mainittu ongelma, ja 87 prosenttia vastaajista pitää palkkaansa riittämättömänä. Palkkaluokkaan A kuuluva opettaja ansaitsee Ranskassa keskimäärin 1 000 euroa vähemmän kuukaudessa kuin muut palkkaluokkaan A kuuluvat valtion virkamiehet. Yli 15 vuoden kokemuksen omaavat opettajat ansaitsevat edelleen noin 16 prosenttia vähemmän kuin OECD-maiden kollegansa, ja Ranska on edelleen suurimpien luokkakokojen maiden joukossa.
Vammaisten opiskelijoiden tukihenkilöstö joutuu kohtaamaan vielä kovemmat olosuhteet. He työskentelevät usein vain 60 prosentilla kokoaikaisesta työajasta ja ansaitsevat noin 950 euroa kuukaudessa eli köyhyysrajan alapuolella. ”Valtio on epävarmuuden ensisijainen aiheuttaja”, sanoi Se-Unsan kansallinen sihteeri Gilles Langlois, joka vaati näille työntekijöille virkamiesasemaa.
Tutkimuksessa korostetaan myös tyytymättömyyttä huonoihin työoloihin, jatkuvien uudistusten vaikutuksiin, raskaaseen työtaakkaan ja ammatillisen koulutuksen puutteeseen. Valtaosin kuitenkin vallitsee laiminlyönnin tunne. Yli 70 prosenttia opettajista sanoi, että he kokevat, ettei valtio tunnusta ja kunnioita heitä.
”Olosuhteet kouluissa ovat kestämättömät”
Tämä tyytymättömyys ei rajoitu pelkästään Ranskaan. Itävallassa opettajat ovat varoittaneet luokkahuoneiden olosuhteiden huononemisesta ja vedonneet kielimuuriin, väkivaltaan ja massamaahanmuuttoon liittyviin kulttuuriristiriitoihin. Paikalliset ammattiliitot raportoivat tapauksista, jotka vaihtelevat opettajiin kohdistuneista hyökkäyksistä vaatimuksiin, joiden mukaan henkilökunnan on pukeuduttava uskonnollisiin vaatteisiin, sekä tapauksista, joissa oppilaat ovat esittäneet mielikuvituksellisia teloitusnäytelmiä.
Berliinissä Friedrich Bergiuksen koulun opettajat kuvailivat viime vuoden lopulla ”kestämättömiä” olosuhteita seitsemänsivuisessa kirjeessä, joka lähetettiin piirineuvostolle ja jossa varoitettiin väkivallasta, aggressiivisuudesta ja oppilaiden puutteellisista akateemisista perustaidoista. Yli 80 prosenttia oppilaista puhuu kotona muuta kieltä kuin saksaa, ja opettajat sanovat olevansa ylikuormitettuja ja vailla tukea.
Ranskassa on viime vuosina tehty useita korkean profiilin hyökkäyksiä opettajia vastaan, kuten tšetšeenimuslimipakolaisen Samuel Patyn mestaaminen vuonna 2020 ja 31-vuotiaan kouluavustajan tappava puukotus kesäkuussa.
Alankomaissa 53-vuotias opettaja Dordrechtista loukkaantui vakavasti puukotuksessa viime kuussa kahdeksasluokkalaisten koulumusikaalin aikana.
Lähde: Remix News
