Opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden tarve kasvaa ennätysvauhtia, ja nyt esiin nousee uusi ongelma: pelko kohdata muita ihmisiä.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) mielenterveyspalveluiden kysyntä jatkaa jyrkkää kasvuaan, eikä hidastumisen merkkejä näy. Johtajaylilääkäri Teija Kulmalan mukaan opiskelijoiden hoitoon hakeutuminen on kasvanut noin viidenneksellä vain muutamassa vuodessa, ja nyt esiin nousee uusi huolenaihe: sosiaalisten tilanteiden pelko.
Kulmalan mukaan pelko voi liittyä ryhmätilanteisiin, esiintymiseen tai jopa siihen, että opiskelijan pitäisi mennä fyysisesti oppilaitokselle ja kohdata muita ihmisiä.
“Se voi liittyä esimerkiksi ryhmätilanteisiin, esiintymiseen tai siihen, että on mentävä oppilaitokseen ja kohdattava siellä ihmisiä,” kertoo Ylen haastattelussa.
Pandemian jäljet näkyvät – mutta ongelmat alkoivat jo aiemmin
Kulmala pitää hyvänä sitä, että opiskelijat hakevat apua matalalla kynnyksellä, mutta muistuttaa, että kaikki ei ole terveydenhuollon ratkaistavissa.
“Onko mennyt jossain määrin sekaisin, mitkä ovat normaaleja elämän vastoinkäymisiin ja haasteisiin liittyviä tunteita, ja mikä on sairauteen viittaavaa oiretta ja patologiaa”, Kulmala pohtii.
Hänen mukaansa pandemia-aika teki monista nuorista entistä eristäytyneempiä, ja etäopiskelu jäi pysyväksi osaksi arkea. Tämä on lisännyt yksinäisyyttä ja madaltanut kynnystä tulkita tavalliset jännityksen tunteet “oireiksi”.
Kulmala korostaa, että kyse ei ole mistä tahansa ikäryhmästä:
“On kyse korkeakoulutetusta väestöstä, jotka ovat meidän tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia.”
Tutkimus paljastaa: mielenterveysongelmat kasvoivat jo lapsuudessa
Tuore Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että vuosina 2009–2019 lastenpsykiatrian lähetteet kaksinkertaistuivat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Nämä samat ikäluokat ovat nyt korkeakouluissa ja YTHS:n asiakkaana.
Tutkimusta johtanut Taysin lastenpsykiatrian ylilääkäri Reija Latva arvioi, että taustalla on laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat kuormittaneet lapsia ja perheitä.
“Näkisin, että taustalla ovat myös sosiaalisen median lisääntyneen käytön aiheuttamat kuormitustekijät lasten elämässä.”
Latvan mukaan osa syistä on edelleen tuntemattomia ja vaatii lisäselvityksiä.
Korkeakoulujen vastuu kasvaa – opiskelijat takaisin kampuksille
Kulmala painottaa, että YTHS ei yksin voi ratkaista ongelmaa. Korkeakoulujen on luotava opiskelijoille tilanteita, jotka houkuttelevat heidät takaisin kampuksille ja pois yksinäisistä etäkuplista.
Pandemia-aikana syntynyt etäopiskelun kulttuuri on jäänyt elämään, ja se on hänen mukaansa yksi merkittävä tekijä sosiaalisten pelkojen kasvussa.
