Eurooppa Maahanmuutto Politiikka Talous

Turvapaikanhakijat ohittavat kansalaiset asuntojonoissa – Alankomaiden asuntopolitiikka syvässä kriisissä

Kuvakaappaus Youtube.

Sosiaaliasuntojen jako Alankomaissa paljastaa karun prioriteetin: turvapaikanhakija saa kodin vähintään 4 kuukauden aikana, hollantilainen joutuu jonottamaan vuosia. Ministeri Mona Keijzer vaatii asuntopolitiikkaan muutosta, mutta valtiosääntötuomioistuin vastustaa ja vetoaa perustuslakiin.

Alankomaat on Euroopan toiseksi tiheimmin asuttu maa, ja vuosien mittaan kiihtynyt maahanmuutto on ajanut maan syvään asuntokriisiin.

Vaikka tilanne on jo pitkään ollut kestämätön, pakolaisstatuksen saaneet henkilöt pääsevät sosiaaliasuntoon keskimäärin 14 viikon kuluessa, kun taas tavallinen hollantilainen voi joutua odottamaan jopa 12 vuotta, hollantilaisen uutistoimiston NOS.nl mukaan.

Tämä epäsuhta on herättänyt kritiikkiä, ja ministeri Mona Keijzer (BBB) ajaa lakimuutosta, jonka tarkoituksena on poistaa pakolaisten automaattinen etusija asuntomarkkinoilla. Keijzerin mukaan nykyinen käytäntö syrjii hollantilaisia, joista monet joutuvat asumaan vanhempiensa ullakolla tai jakamaan pienen asunnon usean ihmisen kanssa.

Perustuslaki vastaan ministerin esitys

Alankomaiden korkein oikeudellinen neuvonantaja, valtiosääntötuomioistuin (Council of State), vastustaa lakiesitystä vedoten perustuslakiin, joka takaa yhdenvertaisen kohtelun kaikille. Neuvoston mukaan pakolaisilla on heikompi lähtökohta asuntomarkkinoilla, koska he voivat rekisteröityä asuntojonoon vasta maahan saavuttuaan.

Keijzer ei kuitenkaan taivu. Hän korostaa, että perustuslaki velvoittaa myös huolehtimaan hollantilaisten asumisesta. Hänen mukaansa tasa-arvo ei tarkoita sitä, että hollantilaiset jäävät vuosi kausiksi ilman asuntoa, kun turvapaikanhakijat saavat kodin muutamassa kuukaudessa.

Faktoja ja vastakkainasettelua
  • COA:n mukaan 6–10 % vapautuvista sosiaaliasunnoista menee pakolaisstatuksen saaneille.
  • Keijzerin esitys eroaa PVV-puolueen (Geert Wilders) radikaalimmasta linjasta, joka haluaa estää turvapaikanhakijoiden pääsyn hätäasuntoihin kokonaan. Keijzer pitää tätä esitystä syrjivänä ja lainvastaisena.
  • Vaikka Keijzer haluaa muuttaa etusijakäytäntöä, hän ei ole esittänyt konkreettisia toimia maahanmuuton rajoittamiseksi, vaikka Alankomaiden arvioidaan käyttäneen noin 400 miljardia euroa maahanmuuttoon vuosina 1995–2019.
Vakava asunto- ja sosiaalitukikriisi Euroopassa

Myös Saksa kamppailee samankaltaisen asuntopulan kanssa. Vuonna 2024 maa käytti lähes 17 miljardia euroa asumistukeen, josta lähes puolet meni ulkomaalaisille. Joissain tapauksissa vanhuksia on jopa siirretty pois kodeistaan, jotta tilaa saataisiin uusille tulijoille.

Suomessa pelkästään maahanmuuttajien sosiaaliturvan kokonaiskustannukset, joihin sisältyy myös asumistuki, olivat arviolta 2,16 miljardia euroa vuodessa vuoden 2024 tilastojen mukaan. Tämä summa kattaa muun muassa asumistuet (yleinen- ja eläkkeensaajien asumistuet), toimeentulotuen, työmarkkinatuen, lapsilisät, vanhempainpäivärahat, eläkkeet ja kuntoutuspalvelut, vieraskielisille tuensaajille. Tässä tilastossa on ilmoitettu pelkästään sosiaaliturvasta aiheutuneet kustannukset, ei muita maahanmuuttajiin liittyviä kustannuksia.

Tarkkaa erittelyä siitä, kuinka suuri osa tuosta 2,16 miljardista oli nimenomaan asumistukea, ei ole julkisesti saatavilla. Kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien osuus tuensaajina on merkittävästi suurempi suhteessa kantaväestöön.

Suomessa oli vuoden 2024 lopussa yli 610 000 vieraskielistä henkilöä, eli noin 10,8 % väestöstä.

Lähde: Remix News

Lue lisää aiheesta:
Tilaa
Ilmoita
1 Kommentti
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Marko Kristian

Johan sen on vuosikymmenet tiennyt että loppuu niin asunnot kuin sosiaaliturvakin tämän ”turvapaikanhakijavyöryn” seurauksena euroopasta.

Uusimmat uutiset