Marginaalista valtavirtaan: paluumuutosta tuli vuoden sana ja Euroopan kiistellyin teema.
Brittiläinen talouslehti Financial Times on valinnut vuoden 2025 sanaksi paluumuuton. Termi, joka vielä hiljattain oli akateemisten piirien marginaalissa, on noussut voimalla poliittisen valtavirran keskusteluun eri puolilla Eurooppaa.
Lehden mukaan sana tiivistää vuoden 2025 poliittisen ilmapiirin: yhä useammin ei puhuta vain maahanmuuton hillitsemisestä, vaan sen kääntämisestä takaisinpäin.
Marginaalista valtavirtaan
Alun perin paluumuutto tarkoitti tutkijoiden keskuudessa ilmiötä, jossa siirtolaiset palaavat vapaaehtoisesti kotimaahansa – usein pakolaiset tai tilapäisillä työviisumeilla eläneet. Nyt termi on saanut uuden latauksen: se on noussut radikaalin oikeiston tunnussanasta laajempaan poliittiseen keskusteluun.
Financial Times muistuttaa, että vielä äskettäin aihe oli niin kiistanalainen, että sen esiin nostaminen julkisesti herätti voimakkaita vastareaktioita. Saksassa AfD-puolueen sisäiset keskustelut paluumuutosta johtivat laajoihin vasemmistoaktivistien protesteihin. Helmikuun parlamenttivaalien alla puoluejohtaja Alice Weidel kuitenkin nosti teeman avoimesti esille ja vaati “laajamittaista paluumuuttoa”.
Britannia ja Pohjoismaat mukana keskustelussa
Britanniassa aihetta on edistänyt entinen kansanedustaja Douglas Carswell, joka esitti taloudellisia kannustimia vapaaehtoiseen paluumuuttoon – ja sen jälkeen pakkotoimia niille, joiden ei katsota hyödyttävän julkista taloutta.
Pohjoismaissa keskustelu on samaan aikaan muuttunut konkreettisemmaksi. Ruotsissa kohonneet paluumuuttotukien määrät ovat olleet kiivaan debatin kohteena. Norjassa termi on siirtynyt latautuneesta käsitteestä osaksi arkipäiväistä keskustelua rikollisuudesta, integraatiosta ja julkisista menoista. Tanskassa puolestaan on jo pitkään harjoitettu selkeästi paluumuuttoon tähtäävää politiikkaa.
Suomessa ei ole tehty erillisiä poliittisia päätöksiä, jotka käyttäisivät termiä paluumuutto samassa merkityksessä kuin esimerkiksi Financial Times raportoi Euroopan keskusteluissa. Sen sijaan hallitusohjelmassa ja ministeriöiden linjauksissa on painotettu vapaaehtoisen paluun tukemista, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nopeaa palauttamista sekä paluuneuvonnan tehostamista.
Keskustelu paluumuutosta ei ole yhtä näkyvää kuin Ruotsissa tai Tanskassa, mutta kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen ja vapaaehtoisen paluun tukeminen ovat osa hallituksen politiikkaa.
Lähde: Financial Times
