Yhdysvaltojen isku Venezuelaan ja Valkoisen talon sisäpiiriläisen kryptinen ”SOON”-viesti ovat nostaneet Grönlannin kansainvälisen huomion keskiöön. Tanska ja muut Pohjoismaat reagoivat varovaisesti tilanteen kiristyessä.
Yhdysvaltain lauantaina toteuttama sotilaallinen hyökkäys Venezuelaan on käynnistänyt uuden kierroksen kansainvälisessä jännitteessä. Useat asiantuntijat arvioivat nyt, että Washingtonin seuraava kohde saattaa olla Tanskan hallinnoima Grönlanti – arktinen alue, jonka strateginen ja taloudellinen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta.
Valkoisen talon veteraani ja entinen hallinnon sisäpiiriläinen Katie Miller lisäsi vettä myllyyn julkaisemalla sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa Grönlanti on kiedottu Yhdysvaltain lippuun. Kuvan yhteyteen hän kirjoitti vain yhden sanan: “SOON” (”LÄHIAIKOINA”).
SOON pic.twitter.com/XU6VmZxph3
— Katie Miller (@KatieMiller) January 3, 2026
Venezuela-operaatio ja Trumpin hallinnon viesti maailmalle
Hyökkäyksen jälkeen Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance korosti, että muiden maiden tulisi ottaa opiksi Venezuelan kohtalosta. Hänen mukaansa presidentti Donald Trump tarjosi Venezuelalle useita mahdollisuuksia perääntyä, mutta yksi keskeinen vaatimus oli, että maan öljyvarat olisi luovutettava Yhdysvaltojen hallintaan.
Vance totesi suorasanaisesti, että” Venezuelan presidentti Nicolás Maduro sai nyt kokea, että Trumpin hallinto todella tarkoittaa sitä, mitä sanoo”.
Grönlanti – seuraava strateginen kohde?
Trump on jälleen nostanut esiin väitteen, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia kansallisen turvallisuutensa vuoksi. Arvioiden mukaan tämä perustelu on kuitenkin vain pintaa. On arvioitu, että todellinen kiinnostus kohdistuu Grönlannin valtaviin luonnonvaroihin – mineraaleihin, energiaan ja arktisen alueen strategiseen sijaintiin.
Yhdysvalloilla on jo nyt merkittävä sotilaallinen läsnäolo saarella, eikä Tanska voi tosiasiallisesti vaikuttaa siihen. Sen sijaan luonnonvarojen omistusoikeus kuuluu Tanskalle, ja juuri tämä näyttää olevan Washingtonin katseiden todellinen kohde.
Pohjoismaiden reaktiot: varovaisuutta ja hiljaisia rivien välejä
Pohjoismaiden poliittiset johtajat ovat kommentoineet tilannetta poikkeuksellisen varovaisesti.
Myös Tanskan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Jesper Møller Sørensen valitsi diplomaattisen linjan. Hän muistutti X-palvelussa, että Tanska ja USA ovat läheisiä liittolaisia ja että Grönlanti on jo osa Natoa. Hänen viestinsä oli selvästi tarkoitettu rauhoittamaan tilannetta, ei kiristämään sitä.
EU varoittaa – Pohjoismaat vaikenee
Tanska on aiemmin torjunut kaikki Yhdysvaltain esittämät vaatimukset Grönlannin suhteen. Nyt tilanne on muuttunut. Toistaiseksi vain Ranska ja EU ovat vihjanneet, että mahdollinen Yhdysvaltain yritys annektoida Grönlanti voisi johtaa sotilaalliseen vastarintaan. Pohjoismaiden kannanotoista taas voi rivien välistä lukea, että ne pyrkivät ennen kaikkea pitämään Naton yhtenäisenä – vaikka se tarkoittaisi tosiasiallista hyväksyntää Yhdysvaltain toimille.
Suomen poliitikkojen pika pikaa tekemät DCA sopimuksetkin näyttää entistä kyseenalaisimmilta.
Jos joku pitää Trumppia hulluna, niin mistä tietää kuinka hullu siellä seuraava presidentti on?
Trumppi ainakin on sanonut ihan suoraan mitä se tekee.