Suomessa työnhakijat kohtaavat yhä kysymyksiä, joihin työnantajalla ei ole oikeutta — ja asiantuntijoiden mukaan kyse voi olla syrjinnästä.
Työhaastattelun pitäisi olla tilanne, jossa työnhakija arvioidaan osaamisensa ja soveltuvuutensa perusteella. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Suomessa merkittävä osa työnhakijoista kertoo joutuneensa kysymysten eteen, joilla ei ole mitään tekemistä työn kanssa. Asiantuntijoiden mukaan tällaiset kysymykset voivat olla paitsi asiattomia myös lainvastaisia, kirjoittaa Verkkouutiset.
Työnhakuun erikoistuneiden palveluiden mukaan työnantajat lipsuvat yllättävän usein aiheisiin, jotka kuuluvat yksityiselämän suojan piiriin. Haastatteluissa on kysytty esimerkiksi perhetilanteesta, terveydestä, vakaumuksesta ja muista arkaluonteisista asioista, joihin työnantajalla ei ole oikeutta puuttua ilman erityistä perustetta.
Lainsäädäntö on yksiselitteinen – mutta käytäntö ei ole
Suomessa yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki kieltävät syrjinnän rekrytoinnissa. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ei saa antaa ymmärtää, että valintaan vaikuttaisivat esimerkiksi hakijan ikä, uskonto, perhesuhteet, terveydentila tai poliittinen toiminta.
Asiantuntijoiden mukaan ongelma syntyy siitä, että moni rekrytoija ei tunne lakia riittävän hyvin. Työhaastattelijoina toimii usein henkilöitä, joilla ei ole perehdytystä rekrytointiin tai sen juridisiin velvoitteisiin. Tämän seurauksena työnhakijat joutuvat tilanteisiin, joissa heiltä kysytään asioita, joihin ei pitäisi edes viitata.
Työnhakijan ei tarvitse vastata epäasiallisiin kysymyksiin
Jos haastattelussa esitetään kysymys, joka ei liity työn vaatimuksiin, työnhakijalla ei ole velvollisuutta vastata. Asiantuntijat suosittelevat, että hakija voi kohteliaasti pyytää perustelua: miten kysymys liittyy tehtävään tai työssä suoriutumiseen.
Jos yhteyttä ei ole, kysymys on perusteeton — ja mahdollisesti syrjivä.
Syrjintäolettama voi kääntää tilanteen työnantajaa vastaan
Jos työnhakija kokee, että häntä on kohdeltu epäasiallisesti tai syrjivästi, tilanne voi johtaa niin sanottuun syrjintäolettamaan. Tällöin työnantajan on pystyttävä osoittamaan, ettei syrjintää tapahtunut.
Asiantuntijoiden mukaan tämä voi olla työnantajalle vaikeaa, jos haastattelussa on käsitelty aiheita, joihin ei olisi saanut mennä. Siksi rekrytoijien tulisi pitäytyä tiukasti työn kannalta olennaisissa asioissa.
Tutkimus: yli neljäsosa hakijoista on kohdannut asiattomia kysymyksiä
Duunitorin tutkimuksen mukaan 26 prosenttia työnhakijoista on kohdannut työhaastattelussa kysymyksiä, jotka eivät liity haettavaan tehtävään.
Asiantuntijat huomauttavat, että kyse ei aina ole pahantahtoisuudesta — usein taustalla on tietämättömyys. Silti seuraukset voivat olla vakavia, jos hakija kokee tulleensa syrjityksi.
Mitä tehdä, jos epäilee syrjintää?
Jos työnhakija kokee tulleensa syrjityksi, asiantuntijat neuvovat ottamaan yhteyttä ammattiliiton juristiin tai työsuojeluviranomaiseen. He voivat arvioida tilanteen ja neuvoa, miten asiassa kannattaa edetä.
