Tanskassa terveyspalvelujen asiakas maksaa tulkkauksen, kun hän on asunut maassa kolme vuotta. Suomessa ei ole vastaavaa sääntöä, ja kustannukset ovat kasvamassa nopeasti.
Vieraskielisille asiakkaille tarjottaviin tulkkaus- ja käännöspalveluihin käytetään nopeasti kasvava määrä julkista rahaa.
Julkisen sektorin tulkkauspalvelujen merkittävimpiä käyttäjiä ovat hyvinvointialueet. Vuonna 2024 ne käyttivät tulkkaus- ja käännöspalveluihin noin 35,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueilla tulkkeja tarvitaan erityisesti sosiaalihuollossa, jossa asiakkaiden kanssa keskusteluun kuluu yleensä enemmän aikaa kuin terveydenhuollossa.
Tulkkauskustannukset muodostavat murto-osan hyvinvointialueiden kokonaismenoista. Esimerkiksi Varsinais-Suomen koko toiminnan kustannukset vuodelta 2024 olivat 2 589 miljoonaa, josta 3,8 miljoonan tulkkaus- ja käännösmenot ovat reilu tuhannesosa.
Toisaalta tulkkauskustannukset ovat kasvaneet nopeasti lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Viime vuonna hyvinvointialueet käyttivät tulkkaukseen noin 4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023.
Kustannusten kehittymistä pidemmällä aikavälillä ei ole mahdollista arvioida, koska hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023.
Yle selvitti lakisääteisten tulkkaus- ja käännöspalveluiden kustannuksia myös muilta merkittäviltä julkisen sektorin toimijoilta, kuten Kelalta, TE-toimistoilta, Maahanmuuttovirastolta ja suurimmilta kunnilta.
”Tulkkausta käytetään, jos ammattihenkilö ei osaa asiakkaan käyttämää kieltä.” – Ote hyvinvointialueen vastauksesta.
”Pitää erityisesti reagoida siihen, jos asiakas itse pyytää tulkkia paikalle, silloin hän kokee tarvitsevansa tulkkia.” – Ote hyvinvointialueen vastauksesta.
Yle tiedusteli hyvinvointialueilta myös käytäntöjä siitä, milloin asiakastilanteeseen hankitaan tulkki ja milloin ei.
Vastausten perusteella tulkkaus- ja käännöspalvelujen kustannukset maksaa aina hyvinvointialue.
Esimerkiksi Tanskassa näin ei ole. Tanskassa terveyspalvelujen asiakas maksaa itse tulkkauspalvelut, mikäli hän on asunut Tanskassa yli kolme vuotta eikä vieläkään kykene hoitamaan asiaansa tanskan kielellä.
Vieraskielisten määrä kasvaa, muttei selitä täysin kustannusten nousua
Ilmeisin syy tulkkauskustannusten kasvuun on vieraskielisten puhujien määrän nopea kasvu. Vuoden 2023 lopussa Suomessa asui vakituisesti 558 294 äidinkielenään vierasta kieltä puhuvaa henkilöä. Vuonna 2024 heitä on 610 148.
Vieraskielisten määrän nopea kasvu selittyy osittain sillä, että Venäjän hyökkäyssotaa pakenevat ukrainalaiset saivat vuonna 2023 oikeuden hakea kotikuntaa. Lokakuun 30. päivään 2024 mennessä 28 800 ukrainalaista oli saanut kotikunnan.
Ukrainalaiset ovat myös yksi selitys sille, miksi etenkin hyvinvointialueiden tulkkaustarpeet näyttävät kasvaneen nopeasti.
– Tilapäisen suojelun perusteella olevien henkilöiden määrä Etelä-Savossa on kasvanut huomattavasti. Näillä henkilöillä on sote-tarpeita ja tulkkauksen järjestäminen on sote-palveluissa välttämätöntä, kertoo Pia Koivisto Etelä-Savon hyvinvointialueen maahanmuuttopalveluista.
Ukrainalaiset eivät kuitenkaan kokonaan selitä julkisen sektorin tulkkauskustannusten kasvua.
Esimerkiksi Kelan ja työvoimapalveluita tarjoavien TE-toimistojen tulkkauskustannukset lähtivät nopeasti nousuun jo kauan ennen ukrainalaispakolaisten tuloa. TE-toimistot lakkautettiin vuoden 2025 alussa, kun työllisyyspalvelut siirrettiin kuntien vastuulle.
Työllisyyspalveluiden kehittämisestä vastaavan Keha-keskuksen mukaan kustannusten nousu selittyy muun muassa mahdollisuudella käyttää yhä enemmän tulkkausta etäpalveluna.
Myös Maahanmuuttoviraston (Migri) kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2023 Migrin tulkkaus- ja käännöspalveluihin käytettiin 2,9 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli 3,8 miljoonaa euroa.
Sen sijaan kuntien tulkkauskustannukset näyttävät pysyneen ennallaan. Suomen vieraskielisimmät kaupungit käyttivät vuosina 2023 ja 2024 tulkkaukseen ja kääntämiseen lähes täsmälleen saman verran rahaa.
Helsinki erottuu muista kaupungeista, koska se järjestää muista kaupungeista poiketen sotepalvelunsa itse, erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta.
Lähde: Yle
