Hallitus esittää, että viranomaisten hallussa olevia tiettyjä biometrisiä tietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, voisi jatkossa käyttää laajemmin vakavien rikosten tutkinnassa.
Esitys jätettiin eduskunnalle torstaina.
Lakimuutokset koskisivat poliisin passi- ja henkilökorttirekisteriin tallennettuja tietoja sekä Maahanmuuttoviraston ja poliisin rekistereihin tallennettuja tietoja ulkomaalaisista.
Tietosuojavaltuutettu kertoi alkuvuodesta antamassaan lausunnossa, että lakimuutos antaisi yli 70 prosenttia koko Suomen väestöä koskevista biometrisistä henkilötiedoista poliisin käyttöön alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan poikkeavasti. Lausuntokierroksella kritiikkiä tuli myös siitä, ovatko hallituksen esittämät muutokset välttämättömiä.
Hallituksen esitykseen sisältyy myös, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat voisivat saada tietoja kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen suojaamiseksi. Tietoja saisi esityksen mukaan luovuttaa myös nykyistä laajemmin Schengenin tietojärjestelmään.
Käyttöä tarkoitus säädellä yksityiskohtaisesti
Esityksen mukaan tietoja saisi käyttää estämään, paljastamaan ja selvittämään vain tiettyjä vakavia rikoksia, kuten vakavimpia henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvia rikoksia, seksuaalirikoksia, terrorismirikoksia, maan- ja valtionpetosrikoksia sekä lapsiin kohdistuneen hyväksikäyttömateriaalin levittämistä ja hallussapitoa koskevia rikoksia.
– Tarkoitus on antaa viranomaisille paremmat työkalut saada paremmin kiinni vakaviin rikoksiin syyllistyneet sekä suojata suomalaisia ja Suomea, sanoo sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sisäministeriön tiedotteessa.
Biometristen tietojen käsittelyn edellytyksistä ja menettelystä eri tilanteissa ehdotetaan esityksessä yksityiskohtaista sääntelyä. Poliisi saisi käyttää tietoja vain sellaisessa tilanteessa, jos henkilön tunnistaminen ei ole mahdollista muiden poliisin hallussa olevien tietojen avulla.
Kuvatietojen käyttö olisi esityksen mukaan käytännössä yleisempää kuin sormijälkitietojen käyttö.
STT
