Svean hovioikeus torjui tasa-arvovaltuutetun syrjintäväitteet ja vahvisti Ruotsin puolustusvoimien oikeuden rajata autismikirjon henkilöt kutsunnoista, koska sotilaskoulutus edellyttää käskyjen ehdotonta noudattamista ja toimintakykyä paineen alla.
Ruotsissa on ratkaistu merkittävä oikeuskiista siitä, voiko autismikirjon diagnoosin saanut henkilö vaatia oikeutta osallistua kutsuntoihin ja sotilaskoulutukseen. Svean hovioikeus kumosi tasa-arvovaltuutetun (DO) aiemman voiton käräjäoikeudessa ja vahvisti puolustusvoimien oikeuden rajata autistiset henkilöt palveluksen ulkopuolelle, uutisoi Aftonbladet.
Tapauksen keskiössä oli mies, jolta puolustusvoimat eväsi pääsyn kutsuntoihin hänen lapsuudessa saamansa Asperger-diagnoosin vuoksi. Tasa-arvovaltuutettu piti ratkaisua syrjivänä ja vaati, että autismikirjon henkilöitä tulisi arvioida yksilöllisesti. Hovioikeus oli toista mieltä.
Tuomioistuimen mukaan puolustusvoimien ratkaisu oli “objektiivisesti perusteltu”, eikä Asperger-diagnoosin saanut henkilö ole vertailukelpoinen niiden kanssa, jotka normaalisti kutsutaan palveluskelpoisuuden arviointiin. Hovioikeus torjui myös tasa-arvovaltuutetun yrityksen rinnastaa autismikirjon diagnoosit ADHD:hen — näiden katsottiin olevan vaikutuksiltaan ja luonteeltaan eri asioita.
Lisäksi hovioikeus painotti, ettei poliisikoulutukseen hakeutumista voi käyttää vertailukohtana, koska sotilaskoulutus sisältää sekä rauhan että sodan aikana täysin erilaisia vaatimuksia.
Autismikirjon diagnoosi ja käskyjen noudattaminen – puolustusvoimien huoli taustalla
Vaikka hovioikeus ei eritellyt kaikkia perusteita, Ruotsin puolustusvoimien linja autismikirjon diagnooseista liittyy olennaisesti sotilaskoulutuksen luonteeseen. Sotilaan on kyettävä:
- noudattamaan käskyjä välittömästi ja täsmällisesti
- toimimaan nopeasti muuttuvissa ja ennakoimattomissa tilanteissa
- kestämään kovaa psyykkistä ja fyysistä kuormitusta
- kommunikoimaan ja toimimaan saumattomasti ryhmässä
- reagoimaan stressiin ilman, että toimintakyky romahtaa
Autismikirjon diagnoosi voi vaikuttaa juuri näihin osa-alueisiin. Monille autistisille henkilöille tyypillisiä ovat:
- tarve ennakoitavuuteen ja rutiineihin
- haasteet äkillisissä muutostilanteissa
- vaikeudet tulkita sosiaalisia vihjeitä ja ryhmädynamiikkaa
- kuormittuminen melusta, kaaoksesta ja sensorisesta ärsyketulvasta
Sotilaskoulutus taas perustuu siihen, että käskyjä noudatetaan ilman viivettä, tilanteet muuttuvat sekunneissa ja ympäristö on usein kaoottinen. Tämä tekee autismikirjon diagnoosista puolustusvoimien näkökulmasta merkittävän riskitekijän — ei syrjivänä, vaan turvallisuuteen liittyvänä.
Tasa-arvovaltuutettu ei luovuta – valitus korkeimpaan oikeuteen tulossa
Tasa-arvovaltuutettu ei hyväksy hovioikeuden ratkaisua. Tasa-arvovaltuutetun oikeudellisen yksikön johtaja Karin Ahlstrand Oxhamre ilmoitti, että virasto aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, koska heidän mukaansa asia on “periaatteellisesti erittäin merkittävä ja koskettaa suurta joukkoa ihmisiä”.
Suomessa autismikirjon diagnoosi johtaa usein vapautukseen – syyt ovat samat kuin Ruotsissa
Suomessa asevelvollisuusjärjestelmä toimii eri tavalla kuin Ruotsissa, mutta lopputulos autismikirjon henkilöiden kohdalla on usein samansuuntainen.
Suomen puolustusvoimat arvioi palveluskelpoisuutta yksilöllisesti, mutta käytännössä autismikirjon diagnoosi johtaa usein palveluskelvottomuuteen. Asevelvollisuuslain mukaan palveluksesta voidaan vapauttaa, jos terveydentila “olennaisesti estää sotilaskoulutuksen tai tehtävien suorittamisen”.
Sotilaskoulutuksen perusvaatimukset ovat samat kuin Ruotsissa:
- käskyjen välitön ja täsmällinen noudattaminen
- kyky toimia paineen alla
- nopea reagointi ja joustavuus
- ryhmätoiminta ja kommunikaatio
- stressinsietokyky
Autismikirjon diagnoosi voi vaikuttaa näihin merkittävästi. Siksi puolustusvoimat katsoo usein, ettei palvelus ole turvallista tai tarkoituksenmukaista — ei henkilölle itselleen eikä muille.
Suomessa linja ei ole herättänyt samanlaista oikeustaistelua kuin Ruotsissa, mutta käytännön ratkaisut ovat hyvin samankaltaisia: autismikirjon diagnoosi on vahva peruste vapautukselle.
