Päivystyksen ruuhkat ja hoivapaikkojen puute pakottavat kotihoidon kantamaan vastuun, jota se ei pysty hoitamaan.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoidossa työskentelevät hoitajat kuvaavat arkea, joka ei enää muistuta hoivasta vaan selviytymistaistelusta, kertoo Savon Sanomat. Työvuorot ovat minuutilleen kellotettuja, siirtymät epärealistisia ja asiakkaiden kunto aiempaa heikompi. Lopputuloksena vanhukset jäävät heitteille, ja hoitajat kantavat syyllisyyttä tilanteesta, johon he eivät itse ole syypäitä.
Hyvinvointialueen uudistus ajoi kotihoidon umpikujaan
Savon Sanomien haastattelemien hoitajien mukaan kaaos ei syntynyt tyhjästä. Hyvinvointialueiden käynnistyminen, vuodeosastojen lakkautukset ja ympärivuorokautisen hoivan tiukentuneet kriteerit ovat yhdessä johtaneet siihen, että kotihoitoon sysätään asiakkaita, jotka eivät enää pärjää kotona edes teoriassa.
Moni kotihoidon asiakas on nykyään niin huonokuntoinen, että he tarvitsisivat ympärivuorokautista hoivaa. Silti heidät jätetään kotiin, koska paikkoja ei ole – tai niitä ei haluta myöntää.
Aikataulut, jotka eivät perustu todellisuuteen
Hoitajat kertovat, että siirtymäajat asiakkaiden välillä ovat muuttuneet suoranaiseksi fiktioksi. Kaupunkialueella minuutteja on varattu niin vähän, ettei edes ripeä kävely riitä. Maaseudulla tilanne on absurdi: jopa kymmenien kilometrien väleille on merkitty muutaman minuutin siirtymä.
Tämä johtaa siihen, että työvuoro alkaa jo valmiiksi epäonnistumisen tunteella. Hoitajat tietävät, etteivät he voi millään ehtiä tekemään kaikkea, mitä järjestelmä heiltä vaatii.
Kun hoitajat uupuvat, vanhukset kärsivät
Kiire näkyy konkreettisesti asiakkaiden arjessa. Hoitajat kertovat, että he joutuvat priorisoimaan välttämättömimmän – ja silloinkin moni asia jää tekemättä. Pienetkin asiat, kuten roskien vienti tai jälkien siivoaminen, jäävät helposti väliin, koska aikataulu ei anna myöten.
”Emme saisi tehdä siivouksia, joita toki teemme. Kaikesta tällaisesta koetetaan kiristää”, hoitaja päivittelee tilannetta.
Samalla asiakkaiden kunto on heikentynyt. Muistisairauksien määrä kasvaa, ja moni tarvitsee jatkuvaa valvontaa, jota kotihoito ei pysty tarjoamaan.
Päivystys ruuhkautuu – ja kotihoito jää yksin
KYSin päivystyksen ajoittainen ruuhkautuminen heijastuu suoraan kotihoitoon. Hoitajien mukaan asiakkaan saaminen päivystykseen vaatii nykyään lähes taistelua. Jos osastopaikkoja ei ole, kotihoidolle ilmoitetaan, että asiakkaan on pärjättävä kotona – vaikka se olisi käytännössä mahdotonta.
Tapaus, joka kertoo kaiken: jalaton asiakas lattialla yön yli
Eräs tapaus kuvaa tilannetta karulla tavalla. Hoitajien mukaan eräs asiakas oli kaatunut, menettänyt kykynsä nousta ja viettänyt yön lattialla. Päivystys ei ottanut häntä vastaan, koska paikkoja ei ollut. Kotihoito sai ohjeen jatkaa kotona pärjäämistä.
”Lähiviikkoina oli tapaus, että päivystyksessä oli huono tilanne eikä osastopaikkoja ole, joten asiakkaan olisi pitänyt pärjätä kotona. Eihän se ole mahdollista, jos asiakas on jalaton ja ollut jo yön lattialla”, hoitaja kertoo.
Tämä ei ole yksittäistapaus, vaan oire järjestelmästä, joka on ajettu säästöjen ja hallinnollisten päätösten vuoksi sellaiseen pisteeseen, jossa inhimillisyys on kokonaan kadonnut.
Hyvinvointialue lupasi parantaa palvelut – lopputuloksena romahdus
Kun hyvinvointialueet perustettiin, suomalaisille luvattiin parempia ja tasapuolisempia palveluja. Pohjois-Savon kotihoidon todellisuus kertoo päinvastaista. Hoitajat uupuvat, vanhukset jätetään heitteille ja järjestelmä toimii vain paperilla.
