Saksassa ulkomaalaiset sosiaalituen saajat saavat miljardeja euroja asumistukia, kun hallitus joutuu tarkastelun kohteeksi kasvavien kustannusten ja kotouttamishaasteiden vuoksi.
Lähes puolet Saksan 17,68 miljardin euron asumistuesta vuodelle 2024 maksettiin ulkomaalaisille, ilmenee Bild-lehden siteeraamista uusista hallituksen tiedoista. Kansalaisraha-hyvinvointijärjestelmän (Bürgergeld) osana jaetut rahat käytettiin pienituloisten asukkaiden vuokrien, lämmityksen, käyttökustannusten ja talletusten kattamiseen.
Summasta 8,15 miljardia euroa meni henkilöille, joilla ei ole Saksan kansalaisuutta, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain noin 15 prosenttia.
Loput 9,53 miljardia euroa myönnettiin Saksan kansalaisille – tähän sisältyvät sekä Saksassa syntyneet että muualla syntyneet henkilöt, jotka ovat saaneet kansalaisuuden.
Luvut paljastettiin liittohallituksen vastauksessa Vaihtoehto Saksalle (AfD)-puolueen tekemään parlamentaariseen kyselyyn.
Työmarkkina-asiantuntija Holger Schäfer Saksan talousinstituutista selitti, että asumiskustannukset heijastavat kansalaisrahan saajien kokonaisjakaumaa.
”Noin puolet kansalaisrahan saajista on ulkomaalaisia”, hän sanoi saksalaiselle iltapäivälehdelle. ”Ei siis ole yllättävää, että lähes puolet asumiskustannuksista aiheutuu ulkomaalaisista.” Hän huomautti myös, että maahanmuuttajatalouksien suuremmat perhekoot johtavat usein suurempiin asumiskustannuksiin.
AfD:n kansanedustaja Reinhard Mixl kritisoi jyrkästi hallituksen lähestymistapaa ja syytti sitä siitä, että se on anteliaampi ulkomaalaisille kuin työssäkäyville saksalaisille. ”Kansalaisavustusta saavilla on usein enemmän nettoa kuin työssäkäyvällä pienituloisella katettujen asumiskustannusten vuoksi”, hän sanoi.
Viime vuoden toukokuussa, että liittovaltion työmarkkinaviraston julkaisemien tilastojen mukaan 63,1 prosentilla kansalaisrahan saajista vuoden 2023 lopusta lähtien oli maahanmuuttajatausta. Tämä sisältää sekä ensimmäisen että toisen sukupolven maahanmuuttajat – ulkomailla syntyneet tai vanhemmat, jotka olivat. Joulukuussa 2023 kansalaisrahaa saavista 3,93 miljoonasta henkilöstä noin 2,48 miljoonaa oli maahanmuuttajataustaisia, joista 1,83 miljoonalla ei ollut Saksan kansalaisuutta.
Joissakin osavaltioissa erot ovat vielä jyrkemmät. Esimerkiksi Hessenissä, Baden-Württembergissä ja Hampurissa yli 70 prosenttia kaikista tuensaajista on maahanmuuttajia: 76,4 prosenttia, 74,1 prosenttia ja 72,8 prosenttia.
Viime vuoden joulukuussa saadut lisätiedot paljastivat, että elokuussa 2024 Saksassa oli edelleen 518 050 syyrialaista kansalaisrahan varassa – lähes kymmenen vuotta vuoden 2015 pakolaisvirran jälkeen.
Lähde: Remix News
