Ruotsin oikeusviranomaiset varoittavat, että rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskeminen voi johtaa siihen, että jengit alkavat käyttää jopa 11-vuotiaita rikosten tekijöinä. Hallituksen suunnitelma saa laajaa kritiikkiä.
Ruotsin rikollisverkostot värväävät yhä nuorempia lapsia toteuttamaan väkivaltaisia tekoja, kuten pommi-iskuja ja ampumisia, jotta aikuiset rikolliset välttyisivät rangaistuksilta. Poliisin mukaan jopa 10–13-vuotiaat lapset osallistuvat nykyään jengiväkivaltaan. Tidön hallituskoalitio haluaa katkaista tämän kehityksen ja palauttaa turvallisuuden kaduille – keinona muun muassa mahdollisuus tuomita myös alaikäiset vakavista rikoksista vankeuteen.
Mutta Ruotsin Kriminaalihuolto (Kriminalvården) torjuu jyrkästi hallituksen esityksen, jonka mukaan 13-vuotiaat rikoksiin syyllistyneet lapset voitaisiin sijoittaa vankilaan. Myös syyttäjälaitos, poliisihallinto ja tuomioistuinlaitos ovat ilmaisseet huolensa suunnitelmasta.
Vastatuuli kovenee – viranomaiset eivät hyväksy vankilatuomioita lapsille
Hallitus ja ruotsidemokraatit ovat esittäneet, että rikosoikeudellinen vastuuikäraja laskettaisiin 13 vuoteen. Tavoitteena on mahdollistaa vankeusrangaistukset myös nuorille, jotka syyllistyvät törkeisiin rikoksiin. Tämä ehdotus on kuitenkin saanut osakseen laajaa kritiikkiä keskeisiltä oikeusviranomaisilta.
Kriminaalihuolto ilmoittaa, ettei se ole valmis eikä varustautunut ottamaan vastaan näin nuoria lapsia. Vaikka alaikäisten rikollisuus tekee julkisista tiloista ja asuinalueista yhä turvattomampia, viranomainen katsoo, että vankila ei ole oikea paikka 13-vuotiaille.
Vuoden 2025 heinäkuusta alkaen Kriminaalihuollon on määrä avata erityisesti alaikäisille suunnattuja yksiköitä, joissa on muun muassa omat koulutilat. Näihin yksiköihin voitaisiin sijoittaa paitsi 15–17-vuotiaita, myös 13–14-vuotiaita, jotka on tuomittu vakavista rikoksista. Samalla nykyiset Sis-laitokset, jotka tällä hetkellä vastaanottavat rikoksiin syyllistyneitä nuoria, ollaan ajamassa alas – mikä tarkoittaa, että yhä useampi nuori suorittaisi tuomionsa vankilassa.
Kriminaalihuollon johto: ”13-vuotiaat kuuluvat muualle kuin vankilaan”
Kriminaalihuollon pääjohtaja Martin Holmgren, joka aloitti tehtävässään vuonna 2020 ja jatkaa kevääseen 2026 saakka, on ollut näkyvä kriitikko hallituksen suunnitelmille. Syyskuussa SVT:n haastattelussa Holmgren ilmaisi selkeästi vastustavansa ajatusta vankilatuomioista 13-vuotiaille.
”Sydämessäni ja sielussani en kannata tätä. 13-vuotias on tyypillisesti niin kypsymätön, että hänet pitäisi ohjata toisenlaiseen hoitoon”, Holmgren sanoi SVT:lle.
Kriminaalihuolto korostaa lausunnossaan, että näin nuoret lapset tulisi ”kohdata muilla tavoin”. Tämä voidaan tulkita viittaukseksi nykyiseen sosiaalipalvelumalliin, jossa nuoret rikoksentekijät saavat pehmeämpää kohtelua – esimerkiksi keskusteluja ja kahvittelua sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Poliisi ja syyttäjät varoittavat: rikollisuus voi nuorentua entisestään
Poliisihallinto ja syyttäjälaitos ovat myös esittäneet huolensa suunnitelmasta. Poliisihallinnon mukaan rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskeminen voi johtaa päinvastaiseen lopputulokseen – yhä nuoremmat lapset saattavat ajautua rikollisverkostojen vaikutuspiiriin.
”Kun vastuuikäraja lasketaan 13 vuoteen, on olemassa vaara, että rikollisverkostot alkavat käyttää vielä nuorempia lapsia”, Poliisihallinto varoittaa.
Ruotsin syyttäjälaitoksen kehityskeskuksen johtaja Lennart Guné puolestaan pelkää, että jengit mukautuvat lainsäädäntöön ja alkavat värvätä 11–12-vuotiaita ”kertakäyttöisiksi” rikostekijöiksi.
”Pelkäämme, että rikokset siirtyvät entistä nuorempien tekijöiden vastuulle. 14-vuotiaiden sijaan jengit voivat käyttää 11–12-vuotiaita jengisodissa”, Guné sanoi SVT:lle.
Hovioikeus: rikospolitiikka saattaa itse ruokkia ongelmaa
Myös Ruotsin tuomioistuinlaitos on ottanut kantaa. Erityisesti Länsi-Ruotsin hovioikeus on antanut hallitukselle poikkeuksellisen lausunnon, jossa se kyseenalaistaa rikospoliittisen linjan vaikutukset.
Hovioikeus epäilee, että viime vuosien rikospoliittiset toimet ovat saattaneet edesauttaa nuorten rekrytointia vakaviin rikoksiin. Lausunnossa viitataan siihen, että koventunut rikospolitiikka voi paradoksaalisesti lisätä nuorten altistumista rikollisuudelle – ei vähentää sitä.
Lähde: Samnytt
