Kelan lääkekorvaukset nousivat vuonna 2025 lähes kahteen miljardiin euroon. Kustannuksia kasvattavat erityisesti uudet, kalliit lääkkeet ja alv-korotus.
Kelan maksamat lääkekorvaukset jatkoivat jyrkkää nousuaan vuonna 2025, jolloin korvauksia maksettiin jo 1,98 miljardia euroa. Kasvua kertyi 4 prosenttia eli 79 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Taustalla vaikuttavat erityisesti kalliiden uusien lääkkeiden yleistyminen, niiden käyttötarkoitusten laajeneminen sekä vuoden 2025 alussa toteutettu lääkkeiden arvonlisäveron nosto 10 prosentista 14 prosenttiin.
Samaan aikaan suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä yhteensä 2,74 miljardilla eurolla. Lääkkeitä myytiin Suomessa kaikkiaan 4,2 miljardin euron edestä.
Kalliit lääkkeet ja laajenevat käyttöaiheet kasvattavat kustannuksia
Kelan mukaan korvausjärjestelmään tulee jatkuvasti uusia, aiempaa kalliimpia lääkkeitä. Monien lääkkeiden käyttö laajenee myös uusiin sairauksiin, mikä kasvattaa käyttäjämääriä ja korvauskuluja.
Vuoden 2025 kasvua selittää osaltaan myös arvonlisäveron korotus. Toisaalta joidenkin uusien lääkkeiden tukkuhintoja alennettiin 1,5 prosentilla, mikä hillitsi kustannusten nousua.
Yhä harvempi saa korvauksia – mutta lääkekatto ylittyy useammalla
Lääkekorvauksia sai noin 52 prosenttia suomalaisista, hieman alle kolme miljoonaa henkilöä. Saajien määrä kuitenkin laski 6 prosenttia. Syynä pidetään alkuomavastuun nostoa 50 eurosta 70 euroon.
Samaan aikaan lääkekatto ylittyi yhä useammalla: noin 298 000 henkilöllä, mikä on 17 000 enemmän kuin edellisvuonna. Kela maksoi vuosiomavastuun ylittäneille lisäkorvauksia 317 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeet jatkavat voimakasta kasvua
Tyypin 2 diabeteksen uudemmat lääkkeet nostivat kustannuksia merkittävästi. Semaglutidista maksettiin korvauksia yli 56 miljoonaa euroa, ja käyttäjämäärä kasvoi 18 prosenttia.
Kelan tutkija Klaudia Kaustiala arvioi tilanteen jatkuvan:
– ”Uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa, ja siksi niiden kustannukset kasvavat. Ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa, vaikka korvaustasoa laskettiinkin vuonna 2017”, Kaustiala sanoo.
Migreenin uudet hoidot kallistuvat rajusti
Migreenilääkkeiden korvauskustannukset nousivat 25 prosenttia ja olivat noin 46 miljoonaa euroa. Käyttäjämäärä kasvoi 28 prosenttia. Kustannuksiltaan suurin lääke oli fremanetsumabi.
Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat vievät yli kolmanneksen korvauksista
Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksettiin korvauksia 712 miljoonaa euroa – 36 prosenttia kaikista korvauksista. Eniten korvauksia maksettiin eturauhassyöpälääke entsalutamidista (57 miljoonaa euroa) ja daratumumabista (33 miljoonaa euroa).
Kaustiala kertoo kasvun syistä:
– ”Kasvun taustalla syöpälääkkeissä ja immuunivasteen muuntajissa on lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen. Käyttö saatetaan myös aloittaa varhaisemmassa vaiheessa, ja osaa aiemmin sairaalassa toteutetusta hoidosta on siirretty avohoitoon”, Kaustiala toteaa.
Biologisten lääkkeiden lääkevaihto puree – kustannukset romahtavat
Biologisten lääkkeiden lääkevaihdon laajeneminen vuoden 2025 alussa alkaa näkyä selvästi Kelan tilastoissa. Lääkevaihto on nyt mahdollista lähes kaikissa biologisissa lääkkeissä, kun alkuperäislääkkeiden yksinmyyntioikeudet ovat rauenneet.
Adalimumabin korvausmenot puolittuivat vuodessa, vaikka käyttäjämäärä kasvoi 10 prosenttia. Lääkevaihto on siis alkanut tuottaa merkittäviä säästöjä.
Kaustiala näkee kehityksen tervetulleena:
– ”Biologisten lääkkeiden hintakilpailu näyttää toimivan ja vähentävän lääkevaihdon piirissä olevien lääkkeiden korvauskustannuksia merkittävästi. Aktiivista hintakilpailua tarvitaan jatkossakin, sillä lääkekorvauskustannusten kasvua ajavat erityisesti biologisten lääkkeiden korvaukset”, hän sanoo.
Ehdollinen korvattavuus yleistyy – palautusmaksujen kasvu tasaantuu
Lääkeyritykset maksoivat Kelalle ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 111 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa kasvoi vain 2 miljoonaa euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Vuoteen 2019 verrattuna palautusmaksut ovat kuitenkin lähes kymmenkertaistuneet.
Kaustiala avaa menettelyn taustaa:
– ”Ehdollisessa korvattavuudessa kyse on siitä, että viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Menettely on yleistynyt, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin käyttöön”, Kaustiala kertoo.
Korvaukset ja palautusmaksut kulkevat eri tilastoissa
Kela tilastoi lääkekorvaukset ja palautusmaksut erillisinä. Vuonna 2025 lääkekorvauksia maksettiin 1 982 miljoonaa euroa ja palautusmaksuja kertyi 111 miljoonaa euroa, jolloin nettomenoksi jäi 1 871 miljoonaa euroa.
Jos palautusmaksut huomioitaisiin suoraan korvausmenoissa, lääkekorvausten kasvu olisi ollut 4 prosenttia eli 77 miljoonaa euroa vuonna 2025.
