Kabul Airlift -järjestelmä on jo tuonut Saksaan kymmeniä tuhansia afgaaneja, ja nyt kirkko tukee uusia oikeusjuttuja valtiota vastaan.
Saksan protestanttinen kirkollinen kattojärjestö EKD (Evangelische Kirche in Deutschland) on päättänyt ohjata 100 000 euroa kolehtivaroja afgaanien oikeusprosesseihin, joiden tavoitteena on turvata pysyvä oleskelu Saksassa. Päätöksen takana on Berliinin piispa Christian Stäblein totesi, että kyseiset henkilöt ovat riskeeranneet henkensä Saksan arvojen ja etujen puolesta” ja ansaitsevat siksi turvaa sekä sitovan lupauksen maahanpääsystä.
Kabul Airlift – kiistanalainen evakuointijärjestelmä
Rahoituksen kohteena oleva järjestö on nimeltään Kabul Airlift. Se perustettiin Saksan vihreiden ulkoministerinä toimineen Annalena Baerbockin tuella, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli evakuoida Afganistanista ne henkilöt, jotka olivat auttaneet Saksan ja Naton joukkoja. Käytännössä järjestelmä on paisunut huomattavasti: sen kautta on jo tuotu Saksaan 36 500 afgaania, ja virta jatkuu edelleen.
Saksan Islamabadin-suurlähetystö varoitti jo Baerbockin kaudella, että järjestelmää käytettiin väärin. Raporttien mukaan maahan pääsi henkilöitä väärennetyillä passeilla, ja joukossa oli jopa Pakistanin tiedustelupalvelun agentteja. Tästä huolimatta ulkoministeriö painosti viisumien myöntämiseen. Tiistai-iltana Saksaan saapui jälleen 193 afgaania Erfurtiin, ja lähes 2 000 muuta odottaa pääsyä maahan Pakistanista käsin. He aikovat nyt haastaa Saksan valtion oikeuteen päästäkseen maahan – juuri tähän prosessiin EKD:n rahat ohjataan.
Kirkko vastaan hallitus
Saksan liittovaltion sisäministeriö on pyrkinyt hillitsemään tulijoiden määrää tarjoamalla rahallista korvausta niille afgaaneille, joille oli luvattu maahantulo. Tavoitteena on, että he luopuisivat vapaaehtoisesti oleskeluoikeudestaan. Korvauspaketit ovat olleet viisinumeroisia summia sekä etuuksia, ja tähän mennessä 62 henkilöä on hyväksynyt tarjouksen.
Piispa Stäblein kuitenkin torjuu hallituksen linjan jyrkästi. Hänen mukaansa “ihmisarvoa ei voi vaihtaa rahaan”, ja hän pitää tarjouksia “epäarvokkaina” sekä “saksalaista arvokkuutta loukkaavina”. Kirkko asettuu näin suoraan vastakkain liittovaltion hallituksen kanssa.
Laajempi ilmiö
Saksan protestanttiset ja katoliset kirkot ovat jo pitkään tunnettuja maahanmuuttomyönteisestä linjastaan. Ne ovat rahoittaneet Välimerellä toimivia siirtolaislaivoja ja tarjonneet turvapaikkaa karkotuspäätöksen saaneille henkilöille kirkkojen tiloissa. Tämä niin sanottu “kirkollinen turvapaikka” on muodostunut merkittäväksi rinnakkaisjärjestelmäksi virallisen maahanmuuttopolitiikan rinnalle.
Tilastojen valossa afgaanit kuuluvat kuitenkin Saksan rikostilastoissa korkeimpiin ryhmiin maahanmuuttajien joukossa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka laajasti Kabul Airliftin kaltaisia järjestelmiä voidaan perustella humanitaarisilla syillä.
EKD:n päätös rahoittaa afgaanien oikeusprosesseja alleviivaa kirkon vahvaa poliittista roolia maahanmuuttokysymyksissä. Samalla se syventää ristiriitaa liittovaltion hallituksen pyrkimysten kanssa, jotka tähtäävät maahanmuuton rajoittamiseen ja hallintaan.
Kysymys kuuluu: onko kirkon tehtävä käyttää seurakuntalaisten varoja oikeusjuttuihin, jotka haastavat valtion maahanmuuttopolitiikan? Vai pitäisikö sen keskittyä hengelliseen työhön ja jättää kansallisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallinta valtiolle?
Lähde: Remix News
