Somalian päätös karkottaa ruotsalaisvirkamies sai Ruotsin taipumaan, mutta Suomi vastasi toisin – palautuspolitiikka kiristyi ja rahahanat suljettiin.
Ruotsin kehitysyhteistyövirasto Sidan paikallisjohtaja joutui yllättäen poistumaan Somaliasta, kun maan ulkoministeriö julisti hänet ei-toivotuksi henkilöksi. Taustalla oli kiivas kiista siitä, miten Ruotsin ja Somalian välinen sopimus pakkopalautettujen vastaanottamisesta pitäisi käytännössä toteuttaa. Tapaus paljastaa, kuinka syvälle ruotsalainen kehitysrahoitus on kietoutunut Somalian sisäpolitiikkaan ja kuinka vähän Ruotsi lopulta puolusti omaa virkamiestään.
Sopimus: 100 miljoonaa ja vastineeksi pakkopalautuksia
Ruotsi ja Somalia solmivat vuoden 2023 lopussa sopimuksen, jossa Somalia lupasi ottaa vastaan maasta karkotettavia kansalaisiaan. Vastineeksi Ruotsi sitoutui maksamaan 100 miljoonaa kruunua (noin 9 miljoonaa euroa) kehitysapua. Ensimmäinen 40 miljoonan kruunun (noin 3,6 miljoonan euron) erä kulki Maailmanpankin kautta – kunnes pankki vetäytyi järjestelystä, mikä pakotti Ruotsin etsimään uusia rahoituskanavia.
Suurlähettiläs painosti – Sida-johtaja vastusti lainvastaisina pitämiään vaatimuksia
Kun uusia ratkaisuja etsittiin, Ruotsin silloinen Somalian-suurlähettiläs Joachim Waern ja Sidan paikallisjohtaja Anna Saleem Högberg ajautuivat törmäyskurssille. Högbergin mukaan osa vaatimuksista olisi rikkonut Ruotsin lakia ja viranomaisohjeita. Waern puolestaan varoitti viestissään, että somalialaiset olivat valmiita valittamaan Ruotsin ulkoministeriölle yhteistyön “huonosta toimivuudesta”. Hän kehotti Högbergiä soittamaan välittömästi, “muuten tämä ei tule toimimaan, ja minun on mietittävä, miten etenen”.
Somalia reagoi – Ruotsi hyväksyi ja vaikeni
Pian tämän jälkeen Somaliasta tuli virallinen huomautus, ja maaliskuussa Högberg julistettiin persona non grata -henkilöksi. Ruotsi ei esittänyt vastalauseita eikä ryhtynyt vastatoimiin – päätös hyväksyttiin hiljaisesti. Somalian ulkoministeri allekirjoitti karkotuspäätöksen, mutta Dagens Nyheterin tietojen mukaan prosessia vauhdittivat kaksi pääministerin lähipiiriin kuuluvaa vaikuttajaa, lempinimiltään “Ystävä” ja “Serkku”. Molemmat olivat saaneet ruotsalaisrahoitteisia tehtäviä, joiden palkkiot nousivat yli 100 000 kruunuun (noin 9 000 euroon) kuukaudessa.
Ministeri Dousa: “Somalia teki päätöksen yksipuolisesti”
Ruotsin ulkoministeriö kieltäytyi kommentoimasta tapausta “maiden välisten suhteiden vuoksi”. Ruotsin kehitysyhteistyöministeri Benjamin Dousa puolestaan väitti, että Somalia teki päätöksen täysin omatoimisesti. Vuonna 2025 Ruotsi maksoi vielä 60 miljoonaa kruunua (noin 5,4 miljoonaa euroa) lisää UNDP:n kautta – vaikka sekä suurlähettiläs että Sidan johtaja olivat jo poistuneet maasta.
Suomen linja: tiukempi ja johdonmukaisempi kuin Ruotsin
Siinä missä Ruotsi jatkoi Somalian rahoittamista skandaalista huolimatta, Suomi valitsi täysin toisen tien. Suomen ja Somalian palautusyhteistyö on ollut vuosia käytännössä jumissa, sillä Somalia ei ole suostunut ottamaan vastaan omia kansalaisiaan, joilla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa. Ilman Somalian myöntämiä matkustusasiakirjoja pakkopalautuksia ei voida toteuttaa – ja Somalia on yksinkertaisesti kieltäytynyt yhteistyöstä.
Kehitysyhteistyö pistettiin jäihin – poikkeuksellinen päätös
Marraskuussa 2024 Suomi teki historiallisen ratkaisun: kahdenvälinen kehitysyhteistyö Somalian kanssa keskeytettiin kokonaan. Päätöksen teki ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.), joka totesi, että Suomen veronmaksajien rahoja ei voida käyttää maahan, joka ei noudata edes perustavanlaatuisia velvoitteitaan.
Humanitaarinen apu jatkuu, mutta valtion budjettivaroista maksettava kehitysyhteistyö on jäädytetty toistaiseksi. Tämä on yksi järeimmistä toimista, joihin Suomi on koskaan ryhtynyt kumppanimaata kohtaan.
Palautukset eivät ole edenneet – Somalia ei toimita asiakirjoja
Suomen viranomaiset ovat toistuvasti yrittäneet neuvotella Somalian kanssa palautusten käytännön järjestelyistä, mutta tuloksetta.
- Somalia ei toimita matkustusasiakirjoja.
- Somalia ei hyväksy pakkopalautettuja.
- Poliittista tahtoa yhteistyöhön ei ole.
Käytännössä Suomi ei ole saanut palautettua Somaliaan juuri ketään ilman vapaaehtoista paluuta. Tilanne on ollut niin jumissa, että hallitus katsoi Somalian rikkovan suoraan hallitusohjelman ehtoja.
Suomi kiristi linjaa – Ruotsi jatkoi maksamista
Suomen ratkaisu korostaa eroa pohjoismaisten linjojen välillä. Siinä missä Ruotsi jatkoi miljoonien maksamista Somalian hallinnon ja sen lähipiirin kautta, Suomi teki selväksi, että yhteistyö edellyttää vastavuoroisuutta. Jos Somalia ei ota vastaan omia kansalaisiaan, Suomi ei rahoita Somalian valtionrakennushankkeita.
EU-tason painetta luvassa
Suomi ajaa nyt palautuspolitiikan tiukentamista EU-tasolla, jotta yksittäisten jäsenmaiden ei tarvitsisi neuvotella tuloksettomasti erikseen. Tavoitteena on, että EU:n rahoitus ja viisumipolitiikka sidotaan tiukemmin palautusvelvoitteiden noudattamiseen.
