Ranskassa surmattiin viime vuonna yli 1 200 ihmistä – keskimäärin joka seitsemäs tunti joku menetti henkensä väkivallan seurauksena. Tilastot osoittavat maahanmuuttajataustaisten yliedustuksen rikollisuudessa jatkuvan, mikä herättää kasvavaa huolta Ranskan sisäisen turvallisuuden romahtamisesta.
Ranska jatkaa syöksykierrettään väkivallan ja järjestäytyneen rikollisuuden puristuksessa. Vuosi 2025 oli tilastojen valossa synkin sitten vuoden 2022: 1 268 ihmistä surmattiin, mikä merkitsee kahdeksan prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joka seitsemäs tunti joku menetti henkensä murhan tai tappoteon seurauksena.
Sisäministeriön julkaisemien lukujen rinnalla poliisi varoittaa, että todellinen tilanne on vielä virallisia tilastoja synkempi. Poliisin ammattiliiton Alliance Policen edustaja Stanislas Gaudon muistuttaa, että luvut perustuvat vain niihin tapauksiin, jotka poliisi tai santarmisto on pystynyt kirjaamaan. Hänen mukaansa merkittävä määrä väkivaltarikoksia jää kokonaan ilmoittamatta, erityisesti vakavat pahoinpitelyt ja epäonnistuneet henkirikosyritykset.
Huumekaupan väkivalta hieman laskussa – mutta kokonaiskuva pysyy raskaana
Yksi harvoista valonpilkahduksista löytyy huumekauppaan liittyvistä surmista. Ranskan huumepoliisin Ofastin johtaja Dimitri Zoulas kertoo, että huumekauppaan liittyvät henkirikokset ovat vähentyneet noin 400 tapauksesta (2023) alle 300 tapaukseen (2025).
Silti kokonaiskuva on kaikkea muuta kuin rauhoittava. Vuosien 2021–2023 aikana huumekauppaan liittyvät surmat kasvoivat rajusti:
- 2021: 275 tapausta
- 2022: 303 tapausta
- 2023: 418 tapausta
Vuonna 2024 määrä laski hieman 367 tapaukseen, mutta pysyy edelleen erittäin korkeana. Näitä rikoksia kutsutaan nykyisin termillä ”narkozidit”, ja tutkimuslaitos iFRAP arvioi niiden muodostavan 80–90 prosenttia kaikista jengien tekemistä henkirikoksista.
Ranskassa huumekauppaan liittyviä henkirikoksia kutsutaan nykyään termillä “narkozidit” (narcocides). Kyse on huumekartellien ja jengien sisäisistä välienselvittelyistä, joissa tappaminen on osa markkinaosuuksien, reviirien ja huumereittien hallintaa. Termi on vakiintunut ranskalaisessa poliisityössä ja mediassa, koska ilmiö on kasvanut niin suureksi, että se muodostaa oman rikollisuuskategorian.
Maahanmuuttajien yliedustus rikollisuudessa jatkuu räikeänä
Ranskan rikollisuustilastojen synkimmät luvut liittyvät edelleen maahanmuuttajataustaisten yliedustukseen. Vaikka ulkomaalaisten osuus Ranskan väestöstä on noin 10 prosenttia, he muodostivat vuonna 2024 lähes 25 prosenttia kaikista vangeista.
Vuonna 2022 julkaistu tutkimus paljasti lisäksi, että 55 prosenttia kaikista ryöstöistä, seksuaalisista hyökkäyksistä ja väkivallanteoista Ranskan joukkoliikenteessä oli maahanmuuttajien tekemiä.
Nämä luvut ovat herättäneet kasvavaa huolta siitä, että Ranska on menettänyt otteensa sisäisestä turvallisuudestaan – ja että maahanmuuttopolitiikan seuraukset näkyvät nyt karulla tavalla arjessa.
Marseille – Ranskan väkivallan pääkaupunki
Erityisen räjähdysherkkä tilanne on Marseillessa, jossa huumekartellit ja maahanmuuttajataustaiset jengit ovat vuosikymmenten aikana vallanneet rikollisen kentän. 90-luvulta lähtien Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet ryhmittymät ovat syrjäyttäneet perinteiset rikollisverkostot ja ottaneet haltuunsa kaupungin huumekaupan.
Tilastot kertovat karua kieltä:
- Vuonna 2018 koko Bouches-du-Rhônen departementissa kirjattiin 23 jengivetoista kosto- tai huumekauppaan liittyvää surmaa.
- Vuonna 2023 pelkästään Marseille kirjasi 49 narkozidia.
Kaupunki on ajautunut tilanteeseen, jossa väkivalta on arkipäivää ja poliisin resurssit venyvät äärimmilleen.
Ranska vs. Saksa – ero kasvaa vuosi vuodelta
Vertailu Saksan kanssa paljastaa, kuinka vakava Ranskan tilanne on. Vuonna 2024 Saksassa tehtiin 668 henkirikosta, kun Ranskassa vastaava luku oli 976 – vaikka Ranskassa on vain noin 80 prosenttia Saksan väkiluvusta.
Tämä tarkoittaa, että Ranskassa surmattiin joka yhdeksäs tunti joku. Saksassa vastaava tahti oli joka 13. tunti.
Ranska on siis ajautunut Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen väkivaltaiseksi maaksi, eikä kehityksen hidastumisesta näy merkkejä.
Aiemmin tuo sivistyksen keulakuva rämppi syvällä, maahantunkeutujien mellastaessa, kantaväkeen kuuluvat kauhusta seuraavat tapahtumia, vauraampi väki muuttaa maasta pois, ainakin rauhallisille alueille, mikäli niitä vielä löytyy.
Ruotsi, seuraa perässä, myös suomen kohtalo arveluttaa, puhuminen on rajattu valtamedian toimesta, vain ylistystä saamme kuulla. Yle, tuo aikamme suojatyöpaikka monelle vihervasemmiston lempilapselle antaa oivallisen selkänojan valheen levittämiseen.